Lenkkeilyn helppous on illuusiota vain

Sanovat, että lenkkeily on helppo urheilulaji harrastaa. Harrastaminen ei vaadi muuta kuin, että laitat lenkkarit jalkaan ja lähdet. Varsin hyvä harrastus siis työssäkäyvälle perheen äidille, jolla aikaa ei ole liikaa.

Ehkä lenkkeily on ollut joskus menneillä vuosikymmenillä nopean lähdön laji, muttei kyllä enää tänä päivänä.  Suomen oloissa menee oikeaan vaatevalintaan jo oman hetkensä. Vaatekaapilla saa vietettyä tovin, kun miettii, mitkä tekniset urheiluvaatteet ovat optimaalisimmat juuri sen hetkiseen tuuleen, kosteusprosenttiin ja lämpötilaan.

Sitten päästään varsinaisen tekniikan kimppuun. Ensin viritellään sykemittari ja laitetaan sen asetukset vastaamaan tämän treenin tavoitetta. Asetellaan mittari vielä oikealle paikalleen. Sitten setvitään kuulokkeiden johdot suoriksi ja valitaan päivän fiilikseen sopivat musiikit valmiiksi. Ennen kuin pääsee ovesta ulos, täytyy vielä laittaa Sportstracker päälle. Lenkille lähtemistä on tässä vaiheessa tehty vartista puoleen tuntiin.

Jos on tunnollinen kuntourheilija, niin tokihan sitä tekee pienet alkuverryttelyt kuistilla. Takaisin tullessa ohjelmassa on palauttavat venyttelyt ja rullailut foamrollerilla olohuoneen lattialla. Someen hurahtanut päivittää vielä lenkin tiedot ja voi kun hyvä olo -hehkutukset vähintään Facebookiin ennen kuin voi mennä suihkuun.

Siinähän se ilta on sitten mennytkin, kun käväisi pikaisesti lenkillä.