Historiasta löytyy puutarhamummon toimi, siinäpä vasta olisi haaveammatti!
Daalia ja pelakuu on itsenäinen jatko Malva ja mulperi -teokselle.
Teija Alanko on hyötykasvien ja puutarhojen historiaan perehtynyt tietokirjailija sekä kasviarkeologi ja -biologi.Suomalaisten puutarhojen historia on aihe, johon voisi upota viikkokausiksi. Välillä hämmästyttää, välillä hykerryttää.
Olisi ihanaa olla vaikkapa puutarhamummo.
Teija Alangon Daalia ja pelakuu kertoo puutarhojen historiasta laajoin kaarin mutta myös tarkasti pieniin yksityiskohtiin paneutuen. Yksi detaljeista on puutarhamummo, joka liittyy Oulun Toppilansalmeen ja 1800-lukuun.
Oulujoen suistoon Toppilansalmeen rakennettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla porvariston huvila-alue.
Tervakaupalla vaurastuneet porvarit muodostivat kaupungin yläluokan, sillä aatelistoa oli seudulla vähän, kirja kertoo. Oulun johtavat suvut muodostivat pienen seurapiirin, joka korosti asemaansa ja teki eroa alempiin luokkiin tapakulttuurilla ja kielivalinnalla.
Asemaan kuului kesähuvila Toppilansalmessa, jossa kaikkia huviloita ympäröi aidattu puutarha. Huviloilla vietetty kesä erotti herrasväen työtätekevistä, joiden oli jäätävä kaupunkiin.
1890-luvulla Leonard Candelin nuoremman huvilalla Toppilansalmessa oli tapana, että joku iäkäs nainen eli puutarhamummo jäi talveksi asumaan huvilalle. Puutarhamummon tehtävänä oli muun muassa pitää huolta ruukkukasveista, kuten pelakuista ja verenpisaroista.
Daalia ja pelakuu -kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Teija Alanko on hyötykasvien ja puutarhojen historiaan perehtynyt tietokirjailija, kasviarkeologi ja -biologi. Hänen teoksensa Malva ja mulperi (2018) kuvasi varhaisempaa puutarhahistoriaa ja sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Daalia ja pelakuu jatkaa ja täydentää edellisen kirjan tarinaa, mutta se on itsenäinen teos.
Kirja kuvaa muun muassa sitä, kuinka turhana kartanoelämän ylellisyytenä pidettyjen puutarhojen hoidosta tuli jokaisen pihan harrastus.
Miten syntyivät kaupunkilaisten rakastamat siirtolapuutarhat ja mitä niissä on eri aikoina kasvatettu? Millaisia olivat Tarvaspään ja muiden kansallisromanttisten taiteilijahuviloiden puutarhat?
Näyttävästi kuvitetusta teoksesta löytyy satoja puutarhakasveja astereista ukonhattuihin.
Teija Alanko: Daalia ja pelakuu — Suomalaisen puutarhan kasvutarina. 264 sivua. SKS Kirjat
Lue myös:
Lipstikka elvytti entisaikoina talven uuvuttamat lehmät ‒ ja ehkä isännänkin!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




