Pandemia mullisti Yhteisvastuun rutiinit – Perinteinen kenttäkeräys seurakunnissa loppui laakista
Yhteisvastuu 2020 kerää juhlavuotenaan tukea vanhemmuuteen Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Koronapandemia voi syödä osan keräystuloista.
2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan. Kampanjoiden näyttävät julisteet ovat vedonneet kansan auttamishaluun eri teemoin eri vuosikymmeninä. Kuva: Jarkko SirkiäMoni suomalainen toivoo kirkon tekevän nykyistä enemmän hätää kärsivien hyväksi. Ruoka-apua jakavan kirkon diakoniatyön lisäksi käytännön apua antaa tuotoillaan vuosittain järjestettävä Yhteisvastuukeräys.
Tänä vuonna Yhteisvastuu tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla.
Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
Koronavirus on halvaannuttanut viime aikoina seurakuntien elämää. Miten pandemia on vaikuttanut keräyksen toteuttamiseen, keräysjohtaja Tapio Pajunen?
”Yhteisvastuukeräyksen perustana ovat ne lähes 40 000 vapaaehtoista, jotka toteuttavat lipaskeräyksiä sekä ovelta ovelle -listakeräyksiä. Nämä keräysmuodot päätettiin lopettaa, kun tuli suositus välttää sosiaalisia kontakteja.”
”Useita hyväntekeväisyyskonsertteja, myyjäisiä ja muita Yhteisvastuutapahtumia tältä keväältä on jouduttu perumaan. On hyvin todennäköistä, että koronatilanteen vuoksi edellä mainittuja ja monia muita toimia ei voida enää tänä keväänä toteuttaa.”
Aiemmilta vuosilta tutut toimintatavat ovat kokeneet samalla mullistuksen.
Yhteisvastuukeräys on niin sanottu ”kenttäkeräys”, jota toteutetaan kaikissa maamme evankelis-luterilaisissa seurakunnissa. Nyt tällainen keräysmahdollisuus loppui laakista.
”Olemme tehostaneet tiedottamista ja kannustaneet seurakuntia keskittymään MobilePay-maksun, nettilahjoituksen ja muiden tietotekniikkaan perustuvien lahjoitusmahdollisuuksien esillä pitämiseen. Ne löytyvät helposti Yhteisvastuun verkkosivuilta.”
Keräystulojen käyttötarkoitukseen korona ei sen sijaan ole vaikuttanut.
”Keräysvarojen kohdentamisen määrittää keräykselle myönnetty rahankeräyslupa, johon on hyvin tarkasti kirjattu se, mihin kerätyt varat käytetään. Korona ei siis vaikuta varojen kohdentamiseen.”
Pajusen mukaan uuden, 1. maaliskuuta 2020 voimaan astuneen rahankeräyslain mukainen, ensi vuoden keräystä koskeva lupa on huomattavasti aiempaa notkeampi.
”Toisaalta suuntaamisen muuttamiseen ei tässä kohdin ole perusteltua tarvetta. Me kaikki tiedämme, että hätä on suuri kaikkialla. Meidän suomalaisten onneksi maassamme on erittäin tehokas ja kattava hyvinvointi- ja terveydenhuoltojärjestelmä ja kansantaloutemme on niin vahva, että ihmisistä kyetään huolehtimaan vähintään kohtuullisen hyvin.”
Pajunen huomauttaa, että tilanne kehittyvissä maissa ja esimerkiksi pakolaisleireillä on huomattavasti hankalampi.
”Koronavirus on jo osoittanut, miten nopeasti vakavatkin taudit leviävät kaikkialle maailmassa. Emme saa kääntää selkäämme kaukanakaan oleville lähimmäisille heidän kärsimyksessään.”
Mitä vaikutuksia koronalla voi olla keräyksen tulokselle?
”Olemme varautuneet siihen, että keräystulos todennäköisesti heikkenee. Toki teemme jatkuvasti kaikkemme, jotta korvaavilla toimenpiteillä saamme hankittua uusia lahjoittajia. Etsimme myös suurlahjoittajia.”
”Yhteisvastuun tulos kertyy pienistä puroista. Tarkkaa tietoa keskimääräisistä yksittäisen henkilön antamista lahjoituksista ei ole. Lipaskeräyksissä puhutaan yksittäisistä euroista, verkkolahjoituksissa kympeistä, jopa satasista sekä muutamista suurlahjoittajista.”
Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen ja vanhemman välinen myönteinen suhde edistää lapsen kokonaiskehitystä.
Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua. Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin, Pajunen sanoo.
”Näin ei kuulu olla. Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa.”
Vanhemman yksinäisyys, stressi ja sosiaalisen tuen puute ovat riskitekijöitä lapsen myönteiselle kehitykselle. Tuen tarpeellisuudesta huolimatta monien vanhempien kokemus on, että he saavat liian vähän sosiaalista tukea ja huonosti apua vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin, kerrotaan keräysjärjestön tiedotteessa.
Toisaalta vanhempien stressiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki auttaa vanhempia ja tukee koko perheen terveyttä erityisesti silloin, kun vanhemmilla on haasteita arjessa.
”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, tähdentää keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma.
Tutkimuksessa nelivuotiaiden lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Näin on etenkin silloin, kun tuen tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen. Lisähaaste on, että lasten kasvaessa kouluikään vanhemmuuden tuki vähenee oleellisesti.
Nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta vajaa puolet jää Suomeen.
Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa. Perhe voi saada vapaalipun vaikkapa yhteiseen uimahallikäyntiin. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea.
Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta eteenpäin.
”Yhteisvastuun tuotolla tuotettava tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille”, kertoo pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä.
Myös toisena valtakunnallisena yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa pitää vanhemmuuden tukea tärkeänä Yhteisvastuu keräyskohteena. Erityisesti kaivataan lisää matalan kynnyksen apua vanhemmuuden arkeen.
”Yksi suurimmista vanhemmuuden haasteista on yksinäisyys. Monista arjen koettelemuksista selviää, jos on toimivia verkostoja, ystävien ja läheisten tukea. Yhteisvastuuvaroilla haluamme luoda paikkoja, joissa myös lasten ja perheiden keskinäinen tuki vahvistuu.”
Suurempi osa Yhteisvastuun tuotosta ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
