1970-luvulla teknistä suunnittelua tehtiin traktoritehtaalla käsin paperille: Ritva Utukka hahmottelee huoltokirjaan tulevaa tasauspyörästöä.
Neljä vuosikymmentä traktoritehtaalla
Insinööri Ritva Utukka on todistanut työssään traktorin teknistä vallan- kumousta. Nykyajan traktori on järeä, älykäs ja digitaalinen.
Valtran tuotepäällikkö Ritva Utukka on seurannut traktorin teknistä muodonmuutosta aitiopaikalta 1970-luvulta saakka.
Valtran Suolahden 750-henkisen tehtaan uumenissa valmistuu uudenaikaisia traktoreita.Valtran Äänekosken Suolahden tehtaalla työskentelevä tuotepäällikkö Ritva Utukka, 63, on nähnyt pitkän uransa aikana paljon.
Nykyisessä tehtävässään tuotekehitysosaston tuotehallinnassa hän työskentelee asiakasryhmien ja insinöörityön rajapinnalla.
”Tuotehallinnassa olemme asiakkaiden, markkinoiden ja suunnittelun välissä. Meidän tehtävänämme on muuntaa asiakkaan toiveet sellaiseen muotoon, että toivotut ominaisuudet voidaan suunnittelussa siirtää valmiiseen traktoriin”, Utukka avaa.
Toimenkuva koostuu asiakas- ja maatilavierailuista sekä myyjiltä saatujen toiveiden työstämisestä.
Nykyisessä työtehtävässään Utukkaa hyödyttää mittava aiempi kokemus traktoreihin liittyvästä insinöörityöstä.
Ensi vuoden helmikuussa Utukalla on työkokemusta täynnä 40 vuotta.
Valmetista Valtraksi, Suomesta maailmalle
Valtrassa (tuohon aikaan Valmet) hän aloitti ensi kerran työssä jo 40 vuotta sitten, 23-vuotiaana. Paikkana oli jo tuolloin Suolahden traktoritehdas.
”Ensimmäinen työtehtäväni oli huolto-osaston tekninen toimittaja”, Utukka muistelee.
Hän oli valmistunut edellisenä jouluna 1976 Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta konstruktiotekniikan insinööriksi.
Utukan luokalla oli aikoinaan hänen lisäkseen vain yksi toinen nainen.
Insinööriala on edelleen miesvaltainen, mutta vuosikymmeniä sitten sukupuolijakauma oli nykyistä paljon jyrkempi miesten eduksi.
”Siihen aikaan kotimaan markkina oli suhteessa merkittävästi suurempi kuin se nyt on. Tehtaalla monikaan ei puhunut englantia. Uskon, että kielitaito oli vahvuuteni ensimmäisen työpaikan saamisessa.”
Sittemmin Utukka on tehnyt Valtralla pitkän ja monipuolisen työuran.
”Siirryin 1979 Jyväskylään Tourulaan. Siellä olin suunnitteluosastolla standardisoimisinsinöörinä aina vuoteen 2004. Agco osti Valtran samana vuonna”, hän taustoittaa.
Työ vei Tansaniaan, Kiinaan ja Ylihärmään
Yrityskaupan myötä Valtran toiminta kansainvälistyi nopeasti.
Tuotehallintaosaston johtaja on yhdysvaltalainen ja työtiimit ovat kansainvälisiä. Pääasiallisena työkielenä käytössä on englanti.
Jyväskylän Tourulan ja Äänekosken Suolahden lisäksi Utukka on työskennellyt Tansaniassa varaosapäällikkönä 1989–1990. Projekti toteutettiin osana Suomen ja Tansanian välistä kehitysyhteistyötä.
2012 hän oli vuoden Kiina-projektissa ja 2010–2012 vierähti Kauhavan Ylihärmässä Maaseudun Koneella.
Traktoreista tulee jatkuvasti älykkäämpiä
Jos maailma on muuttunut 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa paljon, ovat myös traktorit kokeneet monta muodonmuutosta.
”Nykyajan traktori on huomattavasti kookkaampi, tehokkaampi ja älykkäämpi kuin ennen”, Utukka kiteyttää.
Kun vielä pari vuosikymmentä sitten yli 100-hevosvoimaista pidettiin tehokkaana, piilee monen Valtran suuren traktorin konepellin alla nykyään yli 200 hevosvoiman tehot.
”Valtran S-sarjan traktori on kaikista isoin, siinä on jopa 370 hevosvoimaa.”
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio heijastuvat voimallisesti suunnittelutyöhön traktoritehtaalla.
”1970-luvulla traktoreiden suunnittelussa alettiin kiinnittää huomiota työergonomiaan ja ohjaamon rakenteeseen. Nyttemmin nämä osa-alueet on viritetty äärimmilleen.”
2010-luvulla on kiinnitetty paljon huomiota interaktiivisen kyynärnojan toimintojen hiomiseen. Nykyaikaisessa traktorissa kaikki toiminnot pystytään niin haluttaessa tekemään vain sormea liikuttamalla.
Automaatiosuunnittelijat tutkivat traktorien ominaisuuksia ja kehittelevät jatkuvasti uusia toimintoja.
”Täsmäviljelypiirteet kehittyvät. Traktorit ohjautuvat jatkossa entistä enemmän itsestään. Traktori suorittaa tietyt tehtävät, mitkä on esiohjelmoitu sinne”, Utukka taustoittaa.
Koeajojen merkitys ei katoa
Traktoreiden lisääntyvä äly ja monet uudet ominaisuudet asettavat haasteita viljelijöille. Uutta opittavaa riittää paljon.
”Uusien mallien koeajojen ja koekäytön merkitys ei ole kadonnut minnekään. Valtran suunnittelijat ja insinöörit koeajavat traktoreita säännöllisesti”, Utukka kertoo.
”Lisäksi käytämme paljon lähiseudulla asuvia yhteistyöviljelijöitämme, joilla on paras kosketus käytännön maataloustyöhön.”
Suolahden tehtaan takapihalla on traktoreiden testirata, jonka lisäksi ajokokeita tehdään viljelyspelloilla ja muun muassa metsässä ja tietöissä.
Lue aiheesta lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuuden Päivyri-sivulta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
