Ammattitutkintojen nimikkeet uudistuvat
Kuva: Viestilehtien arkistoOpetushallitus uudistaa piakkoin kaikki ammatti- ja erikoisammattitutkintojen nimikkeet. Tulevaisuudessa kullakin alalla on vain yksi tai muutama ammatti- tai erikoisammattitutkinto, jonka alle kaikki osaaminen on koottu.
Esimerkiksi hevosalalla kaikki suorittavat hevosalan tutkinnon, mutta erikoistumisala kertoo tutkinnosta saatavan ammattinimikkeen. Kengityssepän erikoistumisopinnot tehneet valmistuvat näin ollen kengityssepiksi ja tallimestarin erikoistumisopinnot suorittaneet tallimestareiksi.
Tutkintonimikkeitä on päädytty uudistamaan osin siitä syystä, että vaikka nimikettä ei virallisesti ole ollut, sitä on kuitenkin käytetty arkielämässä. Yksi merkittävä syy on ollut myös se, että koulutus pystyisi reagoimaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.
”Tutkintonimikkeet ovat ammatti-identiteetin rakentajia. Siksikin muutos on tärkeä”, kertoo luonnonvara- ja ympäristöalan uusien nimikkeiden valmistelutöissä mukana oleva MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen.
Tekeillä oleva muutos on työläs. Nykyisellään tutkintoja on valtavasti, joten niiden niputtaminen on järkevää sekä opiskelijan että työnantajan näkökulmasta.
”Uusilla nimikkeillä on tarkoitus kertoa jo koulutukseen hakeutuville, mihin ammattiin koulusta valmistuu. Tulevaisuudessa tutkintojen nimet kuvaavat joko toimintaa tai alaa. Esimerkiksi nimenä johtamisen erikoisammattitutkinto kertoo heti, mitä koulutus pitää sisällään”, Tauriainen selittää.
Uusista nimikkeistä keskustellaan kuluvana vuonna. Koolle on kutsuttu niin eri alojen opettajia kuin Opetushallituksen työryhmäkin.
”Jos hyvää titteliä ei löydy, ei sitä ole pakko ottaa käyttöön. Pitää ajatella sitäkin, mikä on vetovoimainen ja tekemistä mahdollisimman hyvin kuvaava.”
Omia ehdotuksiaan uusiksi tutkintonimikkeiksi voivat tehdä niin työelämän edustajat, Opetushallituksen työryhmä kuin yksityinen tahokin.
”Tehtäväni on keskusteluttaa eri alojen ihmisiä, jotta hyvä nimike löytyy. Kuitenkin esimerkiksi hevosala oli itse niin aktiivinen, että nimikkeet löytyivät helposti.”
Suurin osa vuosittain suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on näyttötutkintoja. Näyttötutkinnot on suunnattu aikuisille, jotka ovat mahdollisesti jo pitkäänkin tehneet alan töitä mutta joilla ei ole alan virallista koulutusta.
”Näyttötutkinnossa oman osaamisensa voi osoittaa ja näin saada tutkinnon. Tutkintoon ei välttämättä kuulu opiskelua ollenkaan, mutta monet haluavat kuitenkin osallistua valmistavaan koulutukseen oman osaamisensa lisäämiseksi”, Tauriainen kertoo.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on voinut suorittaa jo parikymmentä vuotta. Vuosittain suorittajia on luonnonvara- ja ympäristöalalla kuutisentuhatta.
Anniina Kajander
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
