Korona-aika kaksinkertaisti yhteydenotot Myrkytystietokeskukseen

Korona-aikana yhteydenottoja Myrkytystietokeskukseen on tullut etenkin käsidesin joutumisesta vääriin paikkoihin, mutta luonnossa liikkumisen lisääntyminen ei ole näkynyt. Kuva: Petteri Kivimäki, Anna-Katri Hänninen, Maria Miklas, Piia Ouri

Myrkytystietokeskukseen tulleissa yhteydenotoissa on korona-aikana korostunut erityisesti käsidesi, kertoo lääkäri Aino Pennanen.

”Varsinkin alkuun käsidesistä kysyttiin, kun lapset tai muistisairaat vanhukset olivat saaneet sitä vahingossa suuhunsa”, Pennanen kertoo.

Myrkytystietokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 käsidesiä koskevia kyselyitä tuli 685 kappaletta, joista 108 oli tarkoituksellisia. Tarkoituksellinen tarkoittaa, että ainetta on otettu tietoisesti päihtymistarkoituksessa.

Tänä vuonna lokakuun loppupuolelle mennessä yhteydenottoja on tullut 540, joista 103 tarkoituksellista. Verrattuna aikaan ennen koronaa, yhteydenottojen määrä on yli kaksinkertaistunut.

Vuonna 2019 yhteydenottoja tuli 266 kappaletta, joista 60 tarkoituksellista. Vuonna 2018 käsidesistä kysyttiin 250 kertaa, joista 61 oli tarkoituksellisia.

Käsidesit sisältävät yleensä 60–80 % etanolia, joten ne voivat jo pienissä määrissä aiheuttaa lapsille oireita.

”Kyselyt ovat kuitenkin olleet rauhoittumaan päin,” Pennanen toteaa.

Syyksi hän epäilee tottumista. Käsidesipulloista on tullut arkinen asia, joihin törmää joka paikassa.

”Lapsetkin on oppineet sen, että epämiellyttävältä maistuva neste kuuluu käsien desinfiointiin eikä suuhun.”

Käsidesien ohella myös vetyperoksidiliuoksia ja D-vitamiinia koskevien yhteydenottojen määrä on viimeisen puolentoista vuoden aikana kasvanut.

Vetyperoksidiliuoksia käytetään muun muassa desinfiointi- ja valkaisutarkoituksiin. Sitä voidaan käyttää muun muassa kotitalouskemikaaleissa, ihon tai suun desinfiointiin sekä vaatteiden ja hiusten vaalentamiseen. Korona-aikana esimerkiksi hammashoidossa on käytetty laimeaa vetyperoksidiliuosta potilaiden suiden huuhteluun.

Pennasen mukaan iso osa vetyperoksidia koskevista yhteydenotoista on peräisin terveydenhuollon ammattilaisilta. He kysyvät yleensä sitä, voiko vahingossa nielty liuos aiheuttaa potilaalle vaaraa. Pennasen mukaan yleisesti käytetyn 1-1,5 % vetyperoksidiliuoksen kohdalla vaaraa ei kuitenkaan ole.

D-vitamiinia koskevia kyselyitä tuli sekä vuonna 2019 että 2018 kumpanakin hieman alle 550 kappaletta. Korona-aikana D-vitamiinilisää suositeltiin kuitenkin imeväisikäisten lisäksi myös aikuisille immuunipuolustusta vahvistamaan.

Lisääntynyt D-vitamiinin käyttö näkyy myös sitä koskevissa kyselyissä. Vuonna 2020 niitä tuli yhteensä 707 kappaletta eli yli 150 enemmän kuin aiempina vuosina. Tänä vuonna D-vitamiinista on kysytty jo 540 kertaa.

Koronan lisäämä ulkona liikkuminen ja kotona vietetty aika ei toistaiseksi ole näkynyt Myrkytystietokeskukseen tulevissa yhteydenotoissa.

”Myrkytysepäilyjä koskevien puheluiden kokonaismäärissä ei ole merkittäviä muutoksia”, Pennanen toteaa.

Hänen mukaansa Myrkytystietokeskukseen tulevat yhteydenotot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

”Kesällä kysytään paljon kasveista ja näin syksyllä sienistä. Elokuusta marraskuuhun tulee kuukausittain 100–200 kappaletta sieniin liittyviä kysymyksiä. Määrään vaikuttaa myös se, millainen sienivuosi on.”

Tänä vuonna sieniin liittyviä kysymyksiä on tullut jo 563 kappaletta. Viime vuonna niitä tuli hieman yli 700 kappaletta. Vuonna 2019 sienistä kysyttiin 512 kertaa ja 2018 taas 620 kertaa.

Jos epäilet myrkytystä, Myrkytystietokeskukseen voi soittaa ympäri vuorokauden numeroon 0800 147 111 (ilmainen) tai 09 471 977 (normaalihintainen).