Iso-Syötteen Jorma Terentjeff arvostaa hyviä työntekijöitä: "Kiitos on liian harvinainen sana"
Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff pyörittää nyt perheensä kanssa Iso-Syötteen hiihtokeskusta. Hän pitää perhettä parhaana tiiminään.
Hiihtokeskus Iso-Syötteen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff katsoo odottavaisin mielin alkavaan laskettelukauteen. Ulkomaisten turistien määrä on kasvamaan päin. Itse hän tykkää lasketella varsinkin kevätauringossa. Kuva: Maiju PohjanheimoEnsilumi saa rinnekansan kaivamaan jo lumilautoja ja toppahousuja varastoista, mutta hiihtokeskusyrittäjä ottaa vielä rauhallisesti.
”Joka vuosi ulkopuoliset lumetuksen asiantuntijat neuvovat, milloin hiihtokeskuksessa pitää aloittaa lumetus”, Pudasjärvellä sijaitsevan Iso-Syötteen toimitusjohtaja Jorma Terentjeff hymyilee.
Iso-Syötteen rinteitä onkin jo lumetettu, mutta hiihtokeskus ei ota stressiä siitä, että pääsisi avaamaan rinteet ensimmäisenä.
Vaikka lasketteluasut olisikin jo kaivettu esille, se ei tarkoita, että asiakkaat ryntäisivät rinteisiin – varsinkaan, jos seuraavalla viikolla vesisade mustaa taas maan.
Asiakkaiden lasketteluhimo realisoituu tavallisesti vasta joulukuussa.
”Hiihtokeskusyrittäjä toimii sään armoilla, kuten moni muukin yrittäjä.”
Terentjeffin mukaan normaalisti rinteet avautuvat pysyvästi marraskuun lopulla, hyvällä tuurilla osa rinteistä jo aiemmin.
Terentjeff näkee hiihtokeskuksen johtamisen kuin konsernin johtamisena – sillä erotuksella, että päätösvaltaa ei juuri ole. Alue muodostuu nimittäin lukuisista itsenäisistä yrityksistä, jotka päättävät itse kehityssuuntansa.
Hiihtokeskus Iso-Syöte toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluyritysten kanssa.
Terentjeffin mukaan yhteistyö pelaa hyvin. Alueen yritykset käyttävät yhteismarkkinointia ja suunnittelevat yhdessä kauden tapahtumat.
Lapin matkailu on vahvassa nosteessa, ja myös Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte saa turistibuumista osansa.
”Aasialaiset ovat löytämässä ja venäläiset palaamassa”, Terentjeff kertoo.
Britit ovat hänen mukaansa vakaimmin kasvava asiakasryhmä.
Hiihtokeskuksen puikkoihin Terentjeff päätyi pitkän teollisuusuran jälkeen.
Terentjeff on koulutukseltaan elektroniikan diplomi-insinööri. Hän on johtanut useita yrityksiä eri puolilla Suomea.
Vuosituhannen vaihteessa Terentjeff myi automatisoituja tuotantolinjoja valmistavan JOT Automationin osakkeita ja tienasi omaisuuden, jonka turvin hän olisi voinut heittää kokonaan hyvästit työnteolle.
Työntekoon tottunut mies ei kumminkaan halunnut tai osannut levätä laakereillaan, joten ura jatkui muun muassa yritysten hallituksissa.
Vuonna 2000 hän osti Iso-Syötteen hiihtokeskuksen.
Jorman Tarja-vaimo, lapset Heidi, 30, ja Mikko, 29, sekä miniä ovat vahvasti mukana hiihtokeskuksen pyörittämisessä.
”Perhe on paras tiimi, jonka kanssa olen saanut tehdä töitä”, hän sanoo viisi vuotta sitten julkaistussa elämäkerrassaan.
Alkuvaikeuksien jälkeen Iso-Syöte on lähtenyt hyvään kasvuun. Hissilippujen myynti on kasvanut kymmenen prosentin vuosivauhtia.
Vuonna 2012 Iso-Syöte valittiin vuoden hiihtokeskukseksi. Se on meriitti, jota Terentjeff arvostaa, sillä tunnustus tuli kriittiseltä raadilta – muilta alalla toimivilta.
Talvisin Iso-Syöte työllistää noin 50 henkilöä, kesäisin 4–5.
Terentjeffin perhe omistaa hiihtokeskuksesta nyt sata prosenttia.
Johtajuudesta Terentjeffillä on vuosikymmenien kokemus. Hän kertoo, että johtamistapa on iän myötä muuttunut.
Hänen mielestään on tärkeää delegoida tehtäviä ja jakaa valtaa.
”Yrityksen asioista on myös oltava avoin yrityksen avainhenkilöille”, hän sanoo.
Perheyrityksen hyviä puolia on, että perheeltä voi aina saada uusia ideoita sekä tukea omille ajatuksilleen ja päätöksilleen.
Hiihtokeskuksessa monet työntekijät ovat melko nuoria.
”Pitää ymmärtää, ettei parikymppisillä ole vielä kovin paljon elämänkokemusta.”
Joskus työelämän pelisääntöjä pitää opettaa kädestä pitäen.
Matkailualalla työntekijöiltä vaaditaan iskunkestävyyttä. Loma-aika voi olla asiakkaalle stressaavaakin ja vastoinkäyminen voi purkautua ensimmäiseen vastaantulevaan työntekijään.
”Silloin pitää kuunnella ja keksiä ratkaisu. Meidän mottomme on, että meillä ei ole oikeutta pilata asiakkaan lomaa.”
Hyvin onnistuneen työntekijän palkitsemista Terentjeff pitää myös tärkeänä.
”Kiitos on liian harvinainen sana.”
Terentjeff syntyi Oulaisten Matosaaressa. Hänen vanhempansa joutuivat sotien jälkeen evakkoon Karjalasta ja perustivat pientilan Pohjois-Pohjanmaalla lähes tyhjästä.
Työtä oli paljon ja sitä teetettiin myös lapsilla.
”Me lapset olimme aina mukana viljan puinneissa sekä perunan ja juurikkaan nostossa”, hän muistelee.
Muistelmissaan hän kertoo, että puintiaikana välipala ja työvaatteet odottivat joskus jo portailla, jotteivät lapset jäisi koulupäivän jälkeen liian pitkäksi aikaa norkoilemaan.
Opiskelut veivät Ouluun ja työt aikanaan muun muassa Saloon, Kemijärvelle, Kajaaniin ja jopa Texasiin.
Nyt Jorma ja Tarja asuvat Oulussa. Kesämökki heillä on puolen tunnin ajomatkan päässä Iissä.
Yrittäjyys on edelleen Terentjeffin intohimo. Hän ei näe ongelmana vastailla sähköposteihin iltaisin ja hoitaa yrityksen laskuja lomamatkalta.
68-vuotiaana hän ei myöskään näe tarvetta jäädä vielä eläkkeelle. Toisaalta toimitusjohtajan tuoli on hänen sanojensa mukaan vapaa heti, kun jälkipolvi haluaa sen ottaa omakseen.
Terentjeff kertoo innostuvansa edelleen uusista asioista, kuten vanhan teekkarin kuuluukin.
”Aina kun tulee uusi laite, se pitää hankkia.”
Viimeisin hankinta on kopterikamera.
”Sillä on hyvä tarkastaa rinnealueet, joihin on vanhemmiten hankala päästä”, hän perustelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
