Kuntien komeista keskipisteistä sukeutui päiväkoteja, kirjastoja ja palvelupisteitä

Viorica Bucur osti puolisonsa kanssa Jaalan entisen kunnantalon, jota he remontoivat hotelliksi. Kuva: MARJA SEPPALA

Kunnantalo sijaitsee yleensä taajaman keskellä. Siitä on monesti rakennettu komea, onhan se viraston lisäksi kunnan käyntikortti vierailijoille. Yhä useammassa maaseutukylässä kunnantalo on kuitenkin kuntaliitosten myötä menettänyt varsinaisen asemansa. Siellä ei välttämättä enää hoideta virka-asioita eikä tehdä päätöksiä. Liitoksessa muodostuneen uuden kunnan toiminnot on usein siirretty vähitellen suurimpaan keskustaajamaan.

2 000-luvun aikana Suomen kuntien määrä on vähentynyt 452:sta nykyiseen 311 kuntaan. Mitä loppuneiden kuntien entisille kunnantaloille sitten on tapahtunut?

Kuntaliitosta kysymykseen ei osata antaa suoraa vastausta. "Tätä ei ole erikseen tutkittu, eikä asiasta ole linjauksia tai ohjeita", tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi sanoo.

MT kartoitti tilannetta lähettämällä sähköpostia 13 eri kuntaan, joissa yhteen on liittynyt vähintään kolme kuntaa. Vastauksia tuli Salosta, Joensuusta, Seinäjoelta, Sastamalasta, Savonlinnasta, Lohjalta, Paraisilta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Siikalatvalta.

Lehti vieraili nykyisen Kouvolan alueella Anjalankoskella ja Jaalassa sekä Oulun Ylikiimingissä. Tietoja karttui myös lehden aluetoimittajien kautta.

Kuntien entisten keskipisteiden kohtalot ovat moninaisia. Yleisin nykyinen käyttö on jonkinlainen toimisto. Joissakin on edelleen kunnan palveluja, tai niissä toimii jokin yksittäinen toimiala. Useista taloista on vuokrattu toimistotiloja myös muille.

Yleisimpiä uusia käyttötapoja tiloille ovat päiväkoti, kirjasto, nuorisotila, kotipalvelun toimipiste tai nämä kaikki. Usein talosta löytyy yhä kunnan palvelupiste, osassa toimii myös Kela.

Moni kunnantalo on myyty yksityiseen käyttöön: osa kodeiksi, osa yritystoimintaan, jossa monesta on muokattu esimerkiksi majoitustiloja.

Joitakin taloista käyttävät yhdistykset, ja ainakin yhteen kunnantaloon on tehty terveysasema. Joukkoon mahtuu myös kansalaisopistoa, kulttuuri- ja taidekeskus, voimailutila sekä käsityömyymälä.

Muutamia taloista on purettu huonon kunnon vuoksi.

Talot on haluttu pitää kunnan käytössä esimerkiksi Paraisilla, missä yhteen liittyivät vuonna 2009 Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kunnat. Liitoksen jälkeen suuri osa hallintoa keskitettiin Paraisille ja talouspalvelut Nauvoon. Myös muut kunnantalot ovat yhä käytössä. Iniön kunnantalo on myyty majoituskäyttöön, mutta sen palveluja on jatkettu terveystalossa.

"Emme ole näitä lähteneet enempää myymään, vaan haluamme kehittää kunnantaloista liitoksen jälkeenkin monipuolisia keskuksia maaseudulle", Paraisten kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl sanoo.

Yksi esimerkki monitoimitalosta on Savonlinnaan vuonna 2013 liittyneen Punkaharjun entinen kunnantalo. Siinä toimii kampaamo, leipomo-kahvila ja yrityshautomo. Lisäksi tiloissa on palvelupiste, yksi asunto sekä varastotilaa, ja sinne on siirtymässä myös päiväkodin toimintoja.

Uusimpana talosta tarjotaan etätyötiloja seudun kesäasukkaille. "Työtiloille on selvästi kysyntää", tiloja markkinoiva Punkaharjun yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Ruth Lähdeaho-Kero kertoo. "Kunnantalo sopii tällaiseen käyttöön hyvin. Se on keskeisellä paikalla ja helppo löytää."

Sillä, että tilat ovat käytössä kuntaliitoksen jälkeenkin, on iso merkitys. "Se elävöittää kylää selvästi ja luo potentiaalia sille, että yhteisöllistä meininkiä syntyy enemmänkin."

Lue lisää kunnantaloista:

Toimisto ei muutu hotelliksi hetkessä, eikä halvalla – "Yrittäjän pitää olla vähän hullu"