Lehmät koristivat EU-parlamentin seiniä joulukuussa – tarkoituksena murtaa myyttejä "ilmastoroistoista"

Meppi Elsi Katainen ja näyttelyn tuottaja Katja Mahal ihastelevat Anette Varjosen teosta "Kesän ensituoksut - JIIHAA". 

Suloiset silmät tapittavat katsojaa tarkkaavaisesti Euroopan parlamentin seiniltä. Kuvissa aistii välittömästi suomalaisen maaseudun tunnelmaa.

"Jos lehmät puhuisivat" -näyttely koristi EU-parlamentin näyttelytilaa joulukuussa viikon ajan.

Tempauksella haluttiin lisätä tietoisuutta ja kosketusta maaseutuun, näytteilleasettaja Katja Mahal sanoo.

"Lehmä on maaseudun symboli. Ihmiset ovat koko ajan menossa ja vieraantuneet maaseudun arjesta. Lehmät ovat merkkinä maadoittavasta elementistä kiireen keskellä", Mahal sanoittaa ajatuksiaan näyttelyn taustalla.

Varsinais-Suomen MTK:n kanssa järjestetty näyttely ei ole ensimmäistä kertaa Euroopan estradeilla. Se on nähty alkuvuodesta myös maailman suurimmilla elintarvikemessuilla Berliinin Grüne Wochella.

Sen lisäksi näyttely on kiertänyt ahkerasti ympäri Suomea.

Valokuvien kokoamista varten suomalaisilta kysyttiin kuvan keinoin, mitä lehmä heille merkitsee. Vastauksia tuli 600, joista parhaat valittiin näyttelyyn. Teoksia tuli valokuvauksen ammattilaisilta, karja-alan työntekijöiltä ja harrastekuvaajilta.

"Moni on yllättynyt siitä, miten moninainen eläin lehmä on. Se ei ole pelkästään tylsä, mustavalkoinen otus, vaan värejä ja rotuja on useita erilaisia", Mahal kertoo saamastaan palautteesta.

Suomalaiselle EU-parlamentin jäsenelle Elsi Kataiselle (kesk.) kuvat tuovat mieleen omakohtaisia tarinoita. Kataisen perhetilalla on menossa paraikaa sukupolvenvaihdos, kun tila lehmineen siirtyy hänen pojalleen.

"Muistan, kun minut herätettiin yöllä kello kaksi, kun lehmät olivat karanneet. Hyttysiä oli hirveästi ja minä säntäsin ulos yöpaidassa. Yksi lehmistä katsoi minua pihalla ihmeissään, ja lähti laukkaamaan kaikkien aitojen yli utareet sähköaitoja viistäen. Ovat ne aikamoisia urheilijoita, ja jääräpäitä vaikka myös sympaattisia", Katainen selostaa viitaten suosikkitauluunsa, Anette Varjosen teokseen "Kyllä ne lehmät lentää!"

Toinen esimerkki Kataiselle tulee mieleen talvisesta valokuvasta, jossa lehmät kävelevät jonossa lumihangessa. Joku oli tehnyt Kataisen tilalta eläinsuojeluilmoituksen, koska lehmät oli nähty talvella ulkona.

Tällaiset tilanteet kertovat Mahalin mielestä siitä, että ihmiset eivät tunne enää maaseudun elämää.

"Toinen esimerkki tästä on, että usealta lapselta puuttuu sanavarastostaan sanat lehmä, sonni ja vasikka", Mahal harmittelee.

Kataisen mielestä näyttely antaa esimerkkejä suomalaisesta, esimerkillisestä karjatuotannosta. Myös sitä, että tilanpitäjille eläimet ovat tärkeitä työkavereita, on tärkeä tuoda esiin.

"Ihmiset ovat tiloilla töissä ja tekevät työtään suurella sydämellä ja ammattitaidolla", EU-parlamentissa maatalousasioiden parissa työskentelevä Katainen painottaa.

Mahalin mukaan näyttelyllä voidaan ottaa kantaa myös ilmastokeskusteluun. Lehmistä on tehty roistoja, vaikka ne päinvastoin pitävät huolta ympäristöstä.

"Ilmastokeskustelu on fokusoitunut lehmiin ja aiheesta liikkuu paljon väärää tietoa", Mahal sanoo.

Kataisen mielestä maatalous pitäisi nähdä ennemminkin osana ratkaisua.

"Lehmät syövät hiiltä sitovaa nurmea ja laiduntavat laajoilla peltoaloilla, joilla riittää pinta-alaa ja vesivarantoja."