Ekonomistit: Suomi voittajien leirissä cap-myllerryksessä – "Meidän kannattaisi olla myötämielisempiä muutoksille"

Suomi hyötyisi EU:n maataloustukien uusjaosta esimerkiksi silloin, jos tukien jakokriteereissä korostuisi peltopinta-ala.  Kuva: Jaana Kankaanpää, Jarkko Sirkiä

Komission budjettiesityksessä 2028–2034 maatalouden rahoituksen rakenne muuttuu nykyisestä. Esimerkiksi tuttu pilarirakenne on poistumassa. Jatkossa riskienhallintaa korostetaan entistä enemmän ja kansallinen liikkumavara maaseuturahoituksen osalta lisääntyy.

”Emme vielä voi tietää, millaiseksi uusi cap muodostuu. Viime kesänä komissio antoi siitä esityksen, joka on jo nyt jonkin verran muuttunut ja siitä tehdyt tulkinnat täsmentyneet. Myös rahoituksen osalta esitykseen tehtiin syksyllä täsmennyksiä”, totesi maatalousekonomisti Kyösti Arovuori maataloustieteen päivillä.

Vielä syksyllä maataloustukiin ennakoitiin tulevan 15–20 prosentin leikkaus komission julkistettua suunnitelmiaan.

”Nyt cap-budjettiin on yhtäkkiä löytymässä 45 miljardia euroa lisää rahaa Mercosur-sopimuksen hyväksymisen varmistamiseksi. Voi siis olla, ettei leikkauksia lopulta nähdäkään”, hän jatkoi.

Euroopan unionin ja Etelä-Amerikan Mercosur-talousliiton (Mercado Común del Sur) välisen vapaakauppasopimuksen varmistamiseksi EU:n maatalousbudjettiin luvattiin lisää rahaa 45 miljardia euroa. Kuva: Timo Filpus

Maatalousekonomistit Juho Valtiala ja Jyrki Niemi ovat tarkastelleet laskelmissaan sitä, miten komission ehdottamat ja tutkijoiden kehittämät erilaiset tukien jakomallit vaikuttaisivat jäsenmaiden asemaan. Useimpien tutkijoiden tarkastelemien mallien perusteella Suomi sijoittuisi niin sanottujen voittajien leiriin.

Malleissa tarkastellaan jäsenmaiden suhteellisia rahoitusosuuksia. Useimmat niistä viittaisivat siihen, että Suomi saisi jatkossa suuremman osan koko EU:n maatalousbudjetista. Euroista ei voida puhua, sillä budjetin kokoa ei vielä tiedetä.

”Suomi hyötyisi uusjaosta esimerkiksi silloin, jos tukien jakokriteereissä korostuvat peltopinta-ala sekä ympäristöön ja maankäyttöön liittyvät tekijät, kuten luomun, Natura-alueiden tai metsän osuus”, totesi Juho Valtiala.

Maatalousekonomisti Juha Valtiala avasi tutkijoiden laatimia skenaarioita maataloustieteen päivillä. Kuva: Heli Lehtelä

Suomen asema vahvistuisi kaikissa muissa tarkastelluissa malleissa paitsi yhdessä, joka pohjautuu EU:n Joint Research Centerin kehittämään resilienssi-indikaattoriin. Siinä arvioidaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä, ilmastopäästöjä, luomualaa sekä useiden kriteerien yhdistävää resilienssiä. Tutkijoiden mukaan kyseinen malli ei ole kuitenkaan todennäköinen.

”Se ei näytä olevan poliittisesti toteuttamiskelpoinen, sillä se ei hyödyttäisi Ranskaa ja Saksaa, joilla on voimaa kaataa heille epäedulliset ratkaisut. Meidän kannattaisi olla myötämielisempiä muutoksille”, Arovuori summasi.

Suurina häviäjinä muutoksissa näyttäisivät sen sijaan olevan lähes aina Kreikka ja Malta.

Uudistukset vaativat toteutuakseen kahden ehdon toteutumisen. Vähintään 55 prosentin jäsenmaista on kannatettava esitystä ja näiden maiden väkiluvun pitää olla vähintään 65 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä.