MTK: Puutteellinen tieto vääristää kuvaa peltoviljelyn päästöistä

Peltojen hyvä kasvukunto, toimiva vesitalous, oikein mitoitetut ravinteet ja lohkokohtainen viljelydata ovat keskeisiä keinoja viljelyn ympäristövaikutusten vähentämisessä. Kuvituskuva.  Kuva: Taina Renkola

Maatalouden päästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasulaskennassa perustuu MTK:n mukaan edelleen osittain puutteelliseen tietoon. Tarkempaa ja ajantasaisempaa mittausdataa olisi ollut käytettävissä jo vuosia.

Kun tietoa ei hyödynnetä, peltoviljelyn päästöt näyttävät todellisuutta suuremmilta ja epävarmemmilta kuin ne ovatkaan.

Viljelyn päästöjä käytännön tasolla selvittäneissä tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi maaperän ominaisuuksia, viljelyn eri menetelmiä ja tuotantopanosten vaikutuksia sekä uusia luotettavampia mittaustapoja.

”Tutkimuksista saatu viesti on ollut koko ajan selvä. Nykyinen keskiarvoihin perustuva laskenta ei anna oikeaa kuvaa peltoviljelyn päästöistä. Virheellisiin tietoihin perustuvat poliittiset päätökset tulevat viljelijän lisäksi kalliiksi koko yhteiskunnalle”, MTK:n maaperä- ja ilmastoasiantuntija Heikki Aro sanoo.

Uutta tutkimustietoa on julkaistu laajasti. Kansainväliset ja Suomesta kerätyt tulokset ovat keskenään samansuuntaisia. Niiden pohjalta kehitettyjä tarkempia laskentamalleja ei ole kuitenkaan otettu käyttöön osaksi kansallista päästölaskentaa.

”On vaikea ymmärtää, miksi parempaa ja tarkempaa tietoa ei hyödynnetä, jos sitä kerran on tarjolla. Nykytilanne ylläpitää yksipuolista käsitystä peltoviljelystä päästöjen lähteenä”, toteaa MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri.

Alan toimijat tunnistavat laajasti, että luotettava tieto alkutuotannosta on tärkeää esimerkiksi yritysten vastuullisuuslaskennassa.

Viljelyn ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehokkaimmin arjen käytännöillä.

Peltojen hyvä kasvukunto, toimiva vesitalous, oikein mitoitetut ravinteet ja lohkokohtainen viljelydata ovat keskeisiä keinoja. Näiden toimien vaikutukset näkyvät tutkimustuloksissa.