Hyytävä sää on kuin toisinto ensimmäisestä EU-keväästä 1995

Maaseudun Tulevaisuus kertoi 16. toukokuuta 1995 kylmästä säästä ja lumisateista. 

"Sunnuntain rankka lumisade peitti pellot suuressa osassa maata ja keskeytti kylvöt, jotka olivat hädin tuskin ehtineet alkaa."

Teksti ei ole tältä keväältä, vaan Maaseudun Tulevaisuuden etusivulta 16. toukokuuta 1995, Suomen ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna.

Silloin sää oli samanlainen kuin nyt. Kylmää ja lunta, kylvöjä päästy vain hiukan aloittelemaan.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla lunta oli sunnuntaina 14.5.1995 tullut 14 senttiä ja Hämeessäkin toistakymmentä senttiä. Hämeessä pelloista oli kylvetty alle kymmenen prosenttia, Uudellamaalla viidennes.

Hyvin samantapaisia lukuja kertoi Vilja-alan yhteistyöryhmä tämän viikon kylvökatsauksessaan.

Vuonna 1995 lisästressiä toi se, että viljelijöiden oli ensimmäistä kertaa täytettävä EU-tukihakemukset. Niiden viimeinen jättöpäivä oli 15.5.

Maatalousalan Tiedotuskeskus oli teettänyt tutkimuksen, jonka tulokset kertoivat, että kolme neljästä viljelijästä piti ensimmäisen tukihakemuksensa täyttämistä vaikeana tai erittäin vaikeana. Joka neljäs joutui käyttämään maksullista konsulttiapua.

Erityisen hankalaksi koettiin se, että joka lohkon viljelykasvista piti antaa tiedot, vaikka tuskin mitään oli vielä saatu kylvöön. Moni oli jo ryhtynyt suunnittelemaan kevätvehnästä luopumista ja myöhäisten rehuviljalajikkeiden vaihtamista aikaisempiin.

Lohkotietoja oli toki mahdollista vielä myöhemmin muuttaa, mutta sekin tuntui hankalalta, kun koko järjestelmä oli uusi.