Ville Pulkka ottaa vähitellen vastuuta yrityksen toiminnasta. Sami kannustaa vieressä. Kuva: Timo Ripatti
Vuoden sahayrittäjä syntyi sahalla ja kasvoi purussa
Mökki-, korjaus- ja pienrakentaminen kannattelee sahuria rakentamisen yleisestä taantumasta huolimatta.
Rahtisahaus työllistää Sami Pulkan keväästä kesän korvalle. Kuva: Timo Ripatti”Meidän tontilla on sahattu 1950-luvulta lähtien. Minä voin siten sanoa syntyneeni sahalla ja kasvaneeni purussa”, kertoo Vuoden Sahayrittäjäksi valittu Sami Pulkka Mäntyharjulta.
Sahauksen jatkaminen oli Pulkalle luonnollinen valinta. Se alkoi isän apupoikana toimimisesta ja johti nyt jo 30 vuotta kestäneeseen yrittäjyyteen.
”Maatalous meni nollaan EU:n myötä.”
Aluksi Pulkka harjoitti sahausta maatalouden ohessa. EU:hun liittymisen jälkeen maatalous muuttui kuitenkin kannattamattomaksi.
”Maatalous meni nollaan. Ajoin sen alas ja keskityin puunjalostukseen ja metsätöihin”, kertoo Pulkka.
Pulkka sahaa vuodessa noin 2000 kuutiometriä puuta. Siitä pääosa on kuusitukin rahtisahausta. Sen lisäksi hän sahaa kaikki omasta metsistä tulevat puut.
”Omaa puuta kertyy noin 100‒150 kuutiometriä vuodessa. Korjaan ja sahaan kaikki tukit itse. Sen lisäksi metsistä kertyy polttopuuta ja ensiharvennuksilta tulee jonkin verran kuitupuuta.”
Pulkka kertoo hoitavansa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Tavoitteena on, että metsästä irtoaa hakattavaa tasaisesti.
”Onneksi minulla on siihen sopivat taimettuvat metsät. Niissä on taimikkoa, harvennusmetsiä ja varttuneita kuvioita”, kertoo Pulkka.
Rahtisahaus työllistää Pulkkaa kevättalvesta kesän korvalle. Sen jälkeen hän höylää ja rakentaa omista ja ostamistaan puista hirsikehikkoja.
Talvella vuorossa ovat metsänhoitotyöt. Hänellä on niihin metsurin koulutus ja kokemusta metsäkoneiden käytöstä.
”Metsissä riittää aina töitä. Teen myös pieniä tonttihakkuita. Jos niiden omistajilla ei ole käyttöä puille, ostan ne jalostusta varten.”
”Metsien hoidossa riittää aina töitä.”
Yrityksen toiminnan kulmakivenä on ollut hirsiaihioiden höyläys ja niiden jatkojalostus aina valmiiksi rakennuksiksi saakka. Hirsipelkkojen lisäksi yritys höylää asiakkaille myös perinteisiä paneeleita sekä lattialautoja.
Tavallista on, että Pulkka kaataa tontilta puut sahattavaksi ja palauttaa ne takaisin hirsikehikkona.
”Kun puhutaan lähipuusta, niin tämä on juuri sitä. Läheltä kaadettu puu jalostetaan lähellä ja palautetaan hirsikehikkona takaisin”, toteaa Pulkka.
Rakentamisen lama ei sahayrittäjän arjessa juuri näy. Pienrakentaminen jatkuu siitä huolimatta vilkkaana.
”Sahayrittäjien loiston päivät olivat, kun maatalous oli kannattavaa ja rakennettiin uusia navetoita ja muuta”, Pulkka muistelee.
Tilalle ovat tulleet kesämökit ja niiden laajennukset ja korjaukset. Sen lisäksi on paljon muutakin pienrakentamista, kuten saunamökkejä, terasseja sekä auto- ja grillikatoksia.
”Sahauksen kausiluonteisuudesta huolimatta voi sanoa, että töitä on minkä ehtii tehdä”, toteaa Pulkka.
”Tuotteisiin ja palveluun tyytyväinen asiakas vie viestiä eteenpäin.”
Vuoden Sahayrittäjä -palkinnon saatesanoissa todetaan, että Pulkka on toiminnallaan lisännyt laadukkaan sahatavaran menekkiä omalla toimialueellaan.
Suomen Sahayrittäjien toiminnanjohtaja Timo Ripatti perustelee palkintoa muun muassa Pulkan pitkäjänteisellä yrittäjäuralla saha-alalla ja toiminnan määrätietoisella kehittämisellä alan vaatimusten mukaisesti.
Ripatin mukaan uudet innovaatiot tuotteistamisessa sekä jatkuva yrityksen laitekannan ja toiminnan kehittäminen ovat mahdollistaneet Pulkan menestymisen myös taloudellisesti haasteellisina aikoina.
Pulkan yrityksen tulevaisuus näyttää jatkuvan vakaana, sillä Pulkan poika Ville on lähivuosina ottamassa vastuuta yrityksen toiminnasta.
”Yrityksen toimintamalli on aina perustunut siihen, että asiakas on tuotteisiin sekä palveluun tyytyväinen ja vie toivottavasti siitä viestiä myös eteenkin päin”, sanoo Pulkka.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
