Kuolevien hoidossa alueellisia eroja
Saattohoidon saatavuus ja laatu vaihtelevat Suomessa. Tilanne on parantunut, mutta edelleen on vahvempia ja heikompia kuntia. Kemijärvellä Matti Jyvälän avopuoliso sai kuolla kotonaan.”Satsaukset ja resurssit vaihtelevat asuinpaikasta riippuen. Niin ei tietenkään saisi olla”, sanoo vs. ylilääkäri Juho Lehto Tampereen yliopistollisen sairaalan palliatiivisesta yksiköstä.
”Saattohoito etenee, mutta ei niin nopeasti kuin pitäisi”, sanoo Valviran ylilääkäri Sari Anttila .
Anttila muistuttaa, että jokaisessa kunnassa on saattohoitopotilaita. ”Terveyskeskuksissa ei aina ole edes paikkoja heille.”
Myöskään lääkäreiden ja hoitajien osaaminen ei kaikkialla riitä. Yhden hengen huoneita ei ole tarpeeksi, mutta niitä on rakenteilla sairaaloihin.
Suunnitelma puuttuu pohjoisessa
Isoja harppauksia on otettu eteenpäin, kertoo Etenen pääsihteeri, ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Etene on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta.
”Vielä on alueita, joista kuuluu viestiä, että saattohoito on järjestetty sattumanvaraisesti”, Halila kertoo.
Esimerkiksi Oulun ja Lapin sairaanhoitopiireissä yhtenäistä, koko alueen kattavaa saattohoitosuunnitelmaa ei ole.
Välimatkat vaikeuttavat kotihoitoa
Saattohoidossa saatetaan ihminen kuolemaan ja lievitetään kuolevan kärsimyksiä.
Lehdon mukaan hyvään saattohoitoon kuuluu mahdollisuus hyvään kotisaattohoitoon. Haja-asutusalueilla tilanne mutkistuu.
Usein elämän loppuvaiheessa saattohoidettavan luona pitää käydä jopa viisi kertaa vuorokaudessa.
”Mitä pidemmät välimatkat, sitä enemmän joudutaan tukeutumaan vuodeosastoihin. Jos on sata kilometriä väliä ja monta hoidettavaa, kotisairaanhoito ajaa käytännössä vain autoa.”
Päivi sai kuolla kotiin
Kemijärvellä Matti Jyvälän avopuoliso Päivi sai kuolla kotonaan.
Matti, tytär ja poika hoitivat paksusuolensyöpää sairastavaa Päiviä kotona.
Sairaalaan oli parinsadan metrin matka. Sairaanhoitajat muodostivat vapaaehtoisen ringin, joka kävi katsomassa Päiviä monta kertaa päivässä.
He huolehtivat lääkkeistä ja kivunlievityksestä.
”Olen tyytyväinen ja kiitollinen, että annettiin mahdollisuus kuolla kotona. Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta, mutta se pitäisi antaa jokaiselle”, Jyvälä sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

