Alasen tilalla vasikoiden vierihoito toteutetaan imettäjälehmillä – haaveena on luomutuotanto

Mari ja Ville Alasen tilalla lehmät pääsevät vapaasti laiduntamaan. Kuva: Rami Marjamäki

Maitoyrittäjät ry:n seminaariväki pääsi Koneagrian aikaan tutustumaan Nokialla sijaitsevaan Alasen maitotilaan.

Tila on mainio vierailukohde, sillä sieltä löytyy useampikin kiinnostava erikoisuus.

Mari ja Ville Alasella on pitkä kokemus erilaisista tavoista toteuttaa vasikoiden vierihoitoa. He ovat kokeneet imettäjälehmät toimivimmaksi vaihtoehdoksi omalle tilalleen.

”Kokeilimme vierihoitoa myös niin, että vasikka sai olla vapaasti lehmien joukossa oman emänsä kanssa. Se yhdistettynä vapaaseen ulkoiluun ei toiminut meillä”, Mari kertoo nauraen.

Vasikat juoksivat pitkin pihoja aitojen. Kauas ne eivät tosin koskaan karanneet.

Toinen haaste oli taloudellinen kannattavuus. Emän maitomäärä saattoi lisääntyä 25 kiloa vieroituksen jälkeen.

Tilavaan karsinaan mahtuu kaksi imettäjälehmää vasikoineen.  Kuva: Rami Marjamäki

Tilalla on hyviä kokemuksia imettäjälehmien käytöstä vierihoidossa. Yksi lehmä hoitaa kolmesta neljään vasikkaa kerrallaan. Imettäjä ja vasikat ovat omissa karsinoissaan erillään lypsyssä olevista lehmistä.

Yhtä imettäjälehmää pyritään pitämään työssään mahdollisimman pitkään.

”Lehmille on iso stressitekijä joutua lypsyyn”, Mari kertoo.

Vasikoita sen sijaan voi siirrellä eri imettäjältä toiselle huolettomammin. Lopullinen vieroitus tehdään noin 2,5 kuukauden iässä. Vasikat saavat vielä viikon ajan olla imettäjän kanssa, mutta maitobaari suljetaan nenäläppien avulla.

Imettäjälehmän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sopiva luonne ja hyvälypsyisyys, Mari toteaa.

Ensikkokin sopii imettäjälehmäksi. Aluksi Mari joutui kokeilemaan useampaa lehmää imettäjäksi.Hyvän karjasilmän ja lehmien tuntemisen ansiosta sopiva imettäjä löytyy nykyisin helpommin.

Imettäjälehmien käyttö vaatii paljon tarkkailua. Lehmän utaretta ja vasikoiden juontia ja kasvua tulee seurata.

Vierihoitoa lähdettiin Alasen tilalla toteuttamaan eettisistä syistä.

”Välitysvasikkasysteemissä on paljon epäkohtia. Jatkokasvatuspaikoissa joudutaan lääkitsemään paljon, kun pariviikkoisia vasikoita kerätään monilta tiloilta”, Mari kritisoi.

Kun Valion asettamat tuotantosopimukset pakottivat vähentämään maitomäärä, oli luontevaa juottaa vasikoita pidempään maidolla jauheen sijaan.

Hiekkaparret laakasiilossa helpottavat työrutiineja perinteiseen olkikuivitukseen verrattuna. Kuva: Rami Marjamäki

Aluksi noin 4 kuukauden ikäisistä vieroitetuista vasikoista sai kohtuullisen korvauksen. Hinta ei ole kuitenkaan noudattanut yleistä inflaatiota ja kustannusten nousua.

Lihan heikko kysyntä aiheuttaa teurasruuhkaa nautaketjussa. Loppukasvatuspaikkojen vähentyminen vaikeuttaa välitysvasikoiden liikkumista entisestään.

Tilalla on pohdittu loppukasvatukseen investoimista itse.

Vanhaan navettaan on remontoitu kuivikepohjaiset karsinat. Kuva: Rami Marjamäki

Taloustilanteeseen Mari ja Ville eivät ole tyytyväisiä. Nyt vielä selvitään, kun investoinnit on tehty pitkälti itse ja vanhoja tiloja hyödyntäen.

”Ville on kyllä käyttänyt paljon mielikuvistusta tilojen suhteen”, Mari naurahtaa.

Laakasiiloon Ville nikkaroi hiekkaparret umpilehmille. Se on tyypilliseen olkikarsinaan verrattuna parempi vaihtoehto ummikoiden jalkaterveyden kannalta.

Karsinat imettäjälehmille ja vasikoille saneerattiin vuonna 1987 valmistuneeseen parsinavettaan. Uusista tiloista tosin haaveillaan, koska eläinten siirtely on suhteellisen työlästä näillä tilaratkaisuilla.

”Olosuhteisiin nähden tilat ovat hyvät. Uudet tilat kuitenkin helpottaisivat päivittäisiä rutiineja”, Ville selittää.

Pellot ovat luomusitoumusten piirissä.

”Homma pyörii hyvin, kun karjanlantaa on omasta takaa ja pääasiassa viljelykasvina on nurmi”, Ville kertoo

Laidunnuksen, eläinten ulkoilun ja vasikoiden vierihoidon puolesta tilalla olisi täydet valmiudet siirtyä luomumaidontuotantoon. Uusia luomusopimuksia ei kuitenkaan tällä hetkellä tehdä.