Vipu-karttoihin merkityissäuomissa voi olla virheitä
Täydentävissä ehdoissa käytetään uuden vesilain mukaista uoman määritelmää. Sen vuoksi täydentävien ehtojen noudattamista saatetaan vaatia sellaisillakin lohkoilla, joilla sitä ei ole ennen vaadittu. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoVipu-palvelun kartta-aineistoon ennen sähköisen tukihaun alkua lisätty uomarekisteri sisältää myös muita kuin uuden vesilain mukaisia, viljelyyn vaikuttavia uomia, kertoo suunnittelija Jaakko Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
Suikkanen vahvistaa näin viljelijöiden omat arviot, joissa on ihmetelty niitä uomia, jotka Vipu-kartan mukaan heidän peltojaan sivuavat.
Satakunnan elykeskuksen valvontapäällikön Hannu Jakomaan mukaan heidän alueellaan on tähän mennessä havaittu muutamia virheitä.
”Hyvin konkreettinen esimerkki on tapaus, jossa uoma on tukittu ja muutettu veden laskusuuntaa. Tällaista uomaa ei rekisterissä pitäisi olla, koska sitä ei enää ole olemassa.”
Maaseutuviraston (Mavi) mukaan Vipu-palveluun lisätyn uomarekisterin tarkoituksena on kertoa viljelijöille niistä vesiuomista, joiden varrella on noudatettava täydentävien ehtojen vesistörajoituksia.
Täydentävien ehtojen vaatimukset ovat samat kuin aiemmin. Sen sijaan lain tulkinta vesistöiksi laskettavista uomista on muuttunut.
Viime vuoden alussa voimaan astuneessa vesilaissa vesistöksi lasketaan myös sellaisia uomia, jotka eivät ole aiemmin vesistön määritelmää täyttäneet.
Koska täydentävät ehdot perustuvat voimassaolevaan lainsäädäntöön, viljelijöiden pitää ottaa uudet uomat huomioon maata muokatessaan ja lannoittaessaan.
Suikkasen mukaan uomarekisteriaineistoa ei kuitenkaan ole tarkoitettu sellaiseen käyttöön, jossa se nyt Vipu-palvelussa on.
Uomarekisterin aineistoa käytettiin Syken ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin yhteisessä kokeilussa, jossa selvittiin, miten vesilain mukaiset kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet vaikuttavat peltolohkoilla.
Nämä vaikutukset realisoituvat tiloilla vasta vuonna 2015 uuden ympäristökorvausjärjestelmän myötä.
Täydentäviin ehtoihin virheellä sen sijaan voi olla vaikutusta jo nyt, jos Vipu-palvelun uomarekisteriaineistoa ei päivitetä vastaamaan todellista, vesilain mukaista tilannetta, korostaa MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Johan Åberg.
Tukivalvojia on MT:n saamien tietojen mukaan jo ohjeistettu käyttämään uomarekisteriaineistoa tänä vuonna tehtävien täydentävien ehtojen valvonnoissa.
Koulutuksissa on kerrottu, että Vipu-palvelun uomarekisteri on valvojille ”mainio työkalu”.
Åberg korostaa, että uomarekisterin tietoihin pitää ehdottomasti voida luottaa, jos niitä käytetään valvonnoissa.
”Valvonnat ja niistä annetut ohjeet perustuvat lainsäädäntöön. Lain mukaisia pitää tietenkin olla myös niiden työkalujen, joita valvonnoissa käytetään. Maataloushallinnon on pidettävä huolta siitä, että näin on.”
Mavin tukivalvontayksikön johtaja Jukka Pekonniemi vahvistaa, että Vipu-palvelun uomarekisteriä käytetään valvontatyökaluna kesäkuussa alkavissa valvonnoissa.
”Uomarekisteri perustuu uuteen vesilakiin. Näin ollen se kertoo, missä vesistöjen varsilla pitää noudattaa täydentävien ehtojen piennarvaatimuksia.”
Pekonniemi kertoo kuulleensa uomarekisterin virheistä. Koska uomarekisteriaineisto on Syken laatima, virheet ja niiden korjaaminen ovat hänen mukaansa Syken vastuulla.
Syken vastuuta korostaa myös Mavin viljelijä- ja markkinatukien IT-yksikön erikoissuunnittelija Ilkka Kommeri. Hänen mukaansa Vipu-palvelun uomarekisteriaineisto on saatu sellaisenaan Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
”Se on julkinen aineisto, johon me Mavissa emme ota kantaa. Meidän näkökulmastamme aineiston oikeellisuuteen on voitava luottaa.”
Jos aineistossa on virheitä, korjaukset pitää tehdä suoraan Syken tietokantaan, Kommeri korostaa.
Hän pitää mahdottomana ajatusta, että uomarekisteriaineiston korjaamista varten tehtäisiin Vipu-palveluun samanlainen työkalu kuin lohkorajojen korjaamiseen.
Pekonniemen mukaan Mavin tietoon tulleet virheet eivät ole suuruusluokaltaan merkittäviä.
Hän muistuttaa myös, että joka tapauksessa pieni osa uomista on sellaisia, joissa luokittelu vesilain mukaiseksi uomaksi on tulkintakysymys. Näin ollen tulkintaa vaatii myös se, pitääkö niissä noudattaa täydentävien ehtojen piennarvaatimuksia.
”Näissä tapauksissa valvojat joutuvat tekemään tapauskohtaisia ratkaisuja.”
Valvontapäällikkö Jakomaa vertaa uomarekisteriä valvonnoissa aiemmin ohjeellisina käytettyihin vesistökarttoihin.
”Niilläkään ei ole siinä mielessä juridista pohjaa, että lopullinen päätös epäselvässä tapauksessa tehdään valvojan tulkinnan perusteella.”
Valvojien ohjeistus on Pekonniemen mukaan tällä hetkellä vielä työn alla. Sen on määrä valmistua kesäkuun alkupuolella.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
