Viljelijä, älä lankea sudenkuoppaan: Urakointi rakennustyömaalla on todennäköisesti käännetyn arvonlisäveron piirissä

Kuva: Timo Filpus

Moni alkutuottaja saattaa harjoittaa tietämättään liiketoimintaa, joka täyttää käännetyn arvonlisäveron perusteet. Tällöin on vaarana, että palveluiden laskutus ja arvonlisäveron tilitys hoidetaan väärin.

MT kävi läpi Verohallinnon arvonlisäveroasiantuntijana toimivan ylitarkastajan Anne Korkiamäen kanssa läpi mahdollisia sudenkuoppia, joita rakennusalan käännetyssä arvonlisäverossa voi olla maanrakennustöitä tai muita rakentamispalveluja sivutoimenaan myyville alkutuottajille.

Suomessa käännetty arvonlisävero on käytössä neljällä toimialalla. Niistä rakentamispalveluissa toimii sivutoimisesti merkittävä joukko viljelijöitä ja muita alkutuottajia.

Tarkkaa tietoa siitä ei kuitenkaan ole, kuinka moni arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja nykyisin ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksessaan rakentamispalvelun myyntejä tai ostoja eli käänteistä arvolisäveroa.

Käännetyn arvonlisäveron piiriin kuuluvissa palveluissa myyjä ei saa koskaan kirjoittaa laskua arvonlisäverollisin hinnoin. Arvonlisäveron määrää tai edes verokantaa ei saa merkitä laskuun, vaan palvelun ostaja laskee veron itse ja tilittää sen suoraan verottajalle.

Alkutuottajaa uhkaavista sudenkuopista ensimmäinen on luonnollisesti se, että alkutuottaja ei ylipäätään tiedosta käännetyn arvonlisäveron koskevan häntä itseään.

Riski menetellä väärin arvonlisäverotuksessa on yleensä pieni, kun viljelijä myy rakentamispalveluita vakiintuneille rakennusyrityksille tai maanrakennusyrityksille. Niille käännetty arvonlisävero on niin tuttu asia, että ne kyllä yleensä huomauttavat tottumatonta yrittäjää väärin laaditusta laskusta.

Aina palvelun ostaja ei kuitenkaan ole vakiintunut rakennusyritys. Ostaja voi olla myös esimerkiksi toinen viljelijä, joka niin ikään myy rakentamispalveluja sivutoimisesti.

"Rakentaminen ei ole kummankaan päätoimiala, joten osapuolet eivät välttämättä huomaa ajatella, että myyty palvelu on rakentamispalvelu ja ostaja harjoittaa rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti ja myyntiin tulee siksi soveltaa käännettyä verovelvollisuutta."

Vaikka käännetty arvonlisävero ei koske palveluiden myyntiä yksityishenkilöille, käännetyn arvonlisäveron piiriin voi silti joutua myös myydessään palveluita yksityishenkilöille.

Esimerkiksi mökkitalkkarin töitä sivutoimenaan tekevä viljelijä voi täyttää käännetyn arvonlisäveron ehdot, mikäli hän myy asiakkailleen vaikkapa pieniä remonttitöitä. Koska hänen voidaan katsoa myyvän rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti, hän täyttää niin sanotun "rakentamispalveluiden ostajan statuksen".

"Ostajan statuksen täyttävä viljelijä on itse verovelvollinen kaikista toisilta elinkeinonharjoittajilta ostamistaan rakentamispalveluista. Hänen saamissaan rakentamispalvelulaskuissa ei siis saa olla arvonlisäveroa, vaan hän laskee ja suorittaa sen itse."

Korkiamäen mukaan rakentamispalvelua myytäessä periaate on normaalitilanteessa selkeä. Myyjä miettii kahta asiaa: ”onko tämä nyt myymäni palvelu arvonlisäverolaissa tarkoitettu rakentamispalvelu ja harjoittaako tuo ostaja omassa toiminnassaan rakentamispalvelujen myyntiä muutoin kuin satunnaisesti”.

”Jos vastaus molempiin kysymyksiin on myönteinen, myyntitapahtumaan sovelletaan aina käännettyä arvonlisäveroa.”

Korkiamäki korostaa, että millään muulla seikalla ei ole myyjän näkökulmasta merkitystä – ei siis omalla eikä myöskään ostajan varsinaisella päätoimialalla, kauppahinnan suuruudella tai sillä, kuinka usein tai kuinka paljon hän rakentamispalveluja muuten myy.

Tässä on käännetyn arvonlisäveron toinen sudenkuoppa: myyjä ei tiedosta ostajan täyttävän käännetyn arvonlisäveron edellykset. Ostajankaan ei nimittäin tarvitse olla rakennusalan yritys.

Jos viljelijä kaivaa toiselle viljelijälle kuopan navetan perustuksia varten ja viljelijöistä molemmilla on rakentamispalveluiden ostajan status, käännettyä arvonlisäveroa sovelletaan.

Tässä yhteydessä on syytä panna merkille sekin, että kyse ei ole valintatilanteesta: jos edellytykset täyttyvät, käänteistä arvonlisäveroa on lain mukaan sovellettava.

Jos taas edellisen esimerkin viljelijä kaivaakin kuopan toisen viljelijän uutta omakotitaloa varten eikä viljelijä osta palvelua elinkeinonharjoittajana vaan yksityishenkilönä, käänteistä arvonlisäveroa ei sovelleta. Myyntilaskun pitää silloin sisältää arvonlisävero.

Korkiamäki muistuttaa, että epävarmoissa tilanteissa Verohallinnosta voi aina kysyä neuvoa.

Verohallinnolta voi tulkinnanvaraisissa tilanteissa esimerkiksi kysyä, onko jokin tietty palvelu arvonlisäverolaissa tarkoitettu rakentamispalvelu tai onko rakentamispalvelujen myynti vain satunnaista.

"Kirjallinen ohjaus on maksuton palvelu, ja vastauksen saa yleensä muutamassa viikossa. Se tuo yrittäjälle selkänojaa, kun Verohallinnon kanta on kysytty etukäteen kirjallisena."

Entä jos nyt huomaa, että on aiemmin toiminut virheellisesti? Onko väärin ilmoitettua arvonlisäveroa mahdollista korjata ja mitä siitä voi seurata?

Korkiamäen mukaan elinkeinonharjoittajalle ei automaattisesti koidu jälkiseuraamuksia siitä, että käännettyä arvonlisäveroa on epähuomiossa jätetty noudattamatta.

"Jos osapuolet ovat toimineet vilpittömässä mielessä ja jompikumpi osapuolista on todennettavasti suorittanut arvonlisäveron, voidaan tietyissä tilanteissa soveltaa niin sanottua sitoumusmenettelyä", Korkiamäki kertoo

"Sitoumusmenettelyssä se, joka on aiheetta maksanut veron, sitoutuu olemaan korjaamatta omaa arvonlisäverotustaan edukseen, ja taas sille, joka on aiheetta vähentänyt vastaavan veron, ei määrätä vastavaa puuttuvaa veroa maksettavaksi. Tilanne ikään kuin jää ennalleen."

Jos virheellinen toiminta on ollut tietoista tai verovelvollisen aiemmin Verohallinnolta saaman ohjeistuksen vastaista, sitoumusmenettelyä ei voida käyttää. Sitoumusmenettely ei tule kyseeseen silloinkaan, kun ei voida osoittaa, että arvonlisävero on ilmoitettu ja maksettu.

Sitoumusta ei käytetä myöskään silloin, kun jompikumpi osapuoli ei halua sitä tehdä.

Näissä tilanteissa Verohallinto yleensä määrää aiheetta vähennetyn arvonlisäveron maksettavaksi. Verohallinto yleensä myös palauttaa toiselle osapuolelle sen aiheetta suorittaman vastaavan veron, jos toinen osapuoli sitä arvonlisäveroilmoituksellaan vaatii.

• Käännetty arvonlisävero on työkalu, jolla pyritään vähentämään harmaata taloutta ja niin sanottua kuittikauppaa.
• Suomessa käännetyn arvonlisäveron piiriin kuuluu neljä toimialaa: rakentamispalveluiden lisäksi romumetallin kauppa, sijoituskullan kauppa ja teollisuuden päästöoikeuskauppa.
• Myös muissa EU-maissa harmaata taloutta torjutaan yleisesti käännetyn arvonlisäveron avulla. Yleisimmin sitä käytetään rakentamispalveluissa mutta sitä voidaan soveltaa myös muilla petosherkillä aloilla.
• Käännetyssä arvonlisäverossa myyjä kirjoittaa laskun arvonlisäverottomana, ja ostaja tilittää itse laskemansa arvonlisäveron osuuden suoraan verottajalle.
• Alkutuottajien arvonlisäverotuksesta ja käännetystä arvonlisäverosta lisää keskiviikkona 26.1. ilmestyvän MT Vero-ohjeet -liitteen sivuilla 8–10. Liite on luettavissa MT:n näköislehdessä.

"Etukäteen kirjallisena kysytty Verohallinnon kanta tuo yrittäjälle selkänojaa."