Raskaan sarjan Pikkujätti taipuu myös metsäteille

"84 tonnin Pikkujätti on paljon vakaampi ajettava perinteiseen 76-tonniseen verrattuna", kuljettaja Pasi Karvonen kertoo. Tilaa ei ole liikaa kahdelle kuitupuunipulle, joten niput kuormataan päät limittäin. Kuva: Kari Lindholm

Puutavarakuormain saa lisää työskentelytilaa, kun vetoauton ja perävaunun välisen vetoaisan pituutta voidaan jatkaa kuormauksen ajaksi. Kuva: Kari Lindholm

20 metriä sekunnissa puhaltava lumimyräkkä maalaa maiseman valkeaksi Sodankylän Vuojärvellä. Tuisku ei haittaa talvisavotan puunajoa. Metsästä valtatielle kaartaa iiläisen P&A Trans Oy:n Pikkujätti eli kokonaismassaltaan 84 tonnin jättirekka.

Sen tarakalle mahtuu jopa 10 tonnia enemmän raakapuuta kuin perinteiseen 76-tonnariin, joka on tällä hetkellä suurin sallittu kokonaismassa Suomen tiestöllä. Silti yhdistelmän kokonaispituus on vielä sallitun 25,25 metrin rajoissa.

"Yrityksen liikevaihto kasvoi 20 prosentilla Pikkujätin käyttöönoton jälkeen", yrittäjä Pentti Karvonen kertoo.

Karvonen laskee, että uuden 10-akselisen ja 84-tonnisen yhdistelmän hankinta tulee noin 23 000 euroa kalliimmaksi kuin perinteisen 76-tonnisen. Suuremmalla kuljetuskapasiteetilla tavoitellaan pienempää energiankulutusta kuljetettuun hyötykuormaan nähden.

Kyseessä oleva 10-akselinen ajoneuvoyhdistelmä on kokeiltavana Metsähallitus Metsätalous Oy:n puunkuljetusurakalla Lapissa. Tarkoituksena on selvittää jättirekan soveltuvuutta raakapuunkuljetuksiin.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt autolle määräaikaisen – vuoteen 2019 ulottuvan – luvan HCT-käyttökokeilua (High Capacity Transport) varten korkeintaan 84 tonnin kokonaismassalle.

Viisiakselinen vetoauto on Pentti Karvosen idea. Vetoauton suuri kuormatila mahdollistaa kahden puutavaranipun kuljettamisen. Niput kuormataan siten, että niiden päät limittyvät keskenään.

Viisiakseliselle oli selkeä tilaus, koska kevyellä pohjoisen puulla ei saada täysiä kuormia yhdellä nipulla. Painoeroa etelän puuhun verrattuna on enimmillään 20 prosenttia.

Kun myös perävaunuun kuormataan kaksi nippua, yhdistelmän kyytiin voidaan kuormata yhteensä neljä nippua. Vetoauton ja perävaunun välissä on puutavarakuormain, jolle saadaan lisää työskentelytilaa vetoaisan pituussäädöllä.

Aluksi pelkona oli muun muassa se, että massiivinen yhdistelmä olisi aivan liian suuri nykyiselle metsätiestölle, mutta pelko on osoittautunut turhaksi. Pikkujätti porskuttaa samoja latuja siinä missä tavanomaiset tukkirekat. Myös ajettavuus on osoittautunut mallikkaaksi tasapainoisen kuormauksen ja tasaisten akselimassojen ansiosta.

"Tämä on paljon vakaampi ja turvallisempi ajettava kuin takapainoiseksi kuormattu 76 tonnin auto", kuljettaja Pasi Karvonen kertoo.

76-tonniseksi kuormattuna Pikkujättiä voidaan ajaa ilman erityislupia, aivan kuten normaalia 76 tonnin yhdistelmää.

HCT-käyttökokeessa ovat mukana myös Metsäteho, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimuksen kohteena ovat kuljetustehokkuuden lisäksi muun muassa liikenneturvallisuus, tierungon kuormitus ja tierasitus.

Metsähallituksen puunkuljetusurakalla Lapissa liikkuu myös kokonaismassaltaan 104 tonnin Isojätti, jolla urakoi kemijärveläinen Ketosen Kuljetus Oy. Isojätin kokonaispituus on 33 metriä, joka muodostuu vetoauton perään kytketyn neliakselisen puoliperävaunun ja viisiakselisen perävaunun yhdistelmästä.

Isojätti soveltuu suuremman pituutensa takia raakapuun kaukokuljetuksiin. Sille on myönnetty kokeilulupa välille Inari-Rovaniemi.

Myös Isojätti on selviytynyt Lapin talvessa. Autossa on hiekoituslaitteet ja ketjunheittolaitteet.

"Isojätti on pitänyt avustaa liikkeelle raskaalle liikenteelle haasteellisesta Saariselän Magneettimäestä kahdesti", Metsähallituksen kehittämisasiantuntija Ari Siekkinen Rovaniemeltä kertoo.

Superrekkojen on pelätty olevan liian painavia tiestölle. Tosiasiassa tiehen kohdistuvan rasituksen on havaittu vähenevän eikä lisääntyvän. Tämän mahdollistavat lisäakselit ja paripyörät.

Siltoihin kohdistuvaa rasitusta on vähennetty liikennevalojen avulla, joiden toimintaa voidaan ohjata kaukosäätölaitteella Isojätin ohjaamosta. Liikennevalot asennettiin kokeilun ajaksi Jeesiöjoen sillalle Sodankylään. Tarkoituksena on, että Isojätti ylittää sillan yksin samalla, kun muu liikenne pysähtyy ylityksen ajaksi.