Kotieläintiloilla lantaa yli oman tarpeen – käsittelymenetelmien suosio alhainen

Noin seitsemän prosenttia maatiloista luovutti lantaa tilan ulkopuolelle vuonna 2016. Valtaosa luovutetusta lannasta oli lietelantaa. Kuva: Jaakko Pirttikoski

Noin seitsemän prosenttia maatiloista luovutti lantaa tilan ulkopuolelle vuonna 2016. Lantaa otti vastaan 11 prosenttia maatiloista, joten vastaanottavia tiloja oli enemmän kuin luovuttavia.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi asiasta tiedotteen perjantaina.

Rakennemuutoksen myötä kotieläintilojen määrä vähenee samalla kun niiden keskimääräinen yksikkökoko kasvaa. Monet kotieläimistä luopuneet tilat ovat siirtyneet harjoittamaan kasvinviljelyä.

"Eniten lantaa ottivat vastaan tilat, joiden päätuotantosuunta oli viljantuotanto", kertoo Luken erikoistutkija Pasi Mattila.

Lantaa otetaan vastaan erityisesti luomutiloilla, joissa väkilannoitteiden käyttö ei ole mahdollista. Eniten lantaa luovuttivat sika- ja siipikarjatilat. Noin puolet näistä tiloista luovutti lantaa vuoden 2016 aikana. Lypsykarjatilat luovuttivat lantaa huomattavasti sika- ja siipikarjatiloja vähemmän.

Lietelantaa luovutettiin kiinteään lantaan verrattuna moninkertainen määrä. Mattila kertoo, että vuonna 2016 tilojen välillä lantaa liikkui yhteensä noin kaksi miljoonaa tonnia.

Erilaiset lannan käsittelymenetelmät ovat tiloilla vielä harvinaisia. Niitä on käytössä vain noin viidellä prosentilla tiloista.

Lannan käsittelymenetelmiä ovat muun muassa separointi, mädätys, ilmastus, kompostointi ja polttaminen.

"Käsittelymenetelmien alhainen suosio selittyy osittain sillä, että niiden käytölle ei ole aina taloudellisia perusteita", Mattila toteaa.

Mattilan mukaan käsittelymenetelmiä käyttäneet tilat prosessoivat usein kaiken tilan lannan.