Nyt on aika istuttaa mukulat ja juurakot, joissa piilee ensi kesän kukoistus

Sinisarjat (Agapanthus) ovat näyttäviä vanhanajan kartanokukkia. Kasvi alkaa kukkia usein vasta silloin, kun juurakko täyttää sille varatun ruukun. Kuva: Säde Aarlahti

Kevään kukkajuurakot ja -mukulat tuovat pohjoisillekin pihoille palan eteläisten maiden eksoottista väriloistoa. Etenkin kestosuosikki daalia hurmaa yhä uusilla ja uusilla, hehkuvilla lajikkeilla ja sävyillä.

Juurakoiden kasvatus on kiehtovaa kevätpuuhaa, joka sopii hyvin niillekin, jotka eivät jaksa näpertää pienten siementen parissa.

Useimmille kylmänaroille kukkijoille sopii noin 3–6 viikon esikasvatus, jolloin ne ehtivät ulkona kukkia heinä-elokuusta eteenpäin. Ennen kasvatuksen aloittamista on tärkeä varmistua, että juurakko on terve ja elinvoimainen.

Kookkaat ja värikkäät kukinnot tekevät loppukesän daalioista (Dahlia) puutarhan keskipisteitä. Kuva: Säde Aarlahti

Jaloleinikit (Ranunculus) ovat alkukesän kaunottaria, jotka viihtyvät monia muita kukkia viileämmässä. Kuva: Säde Aarlahti

Jaloleinikin monihaaraiset mukulat muistuttavat pieniä hämähäkkejä. Niitä, samoin kuin kruunuvuokon (Anemone coronaria) tummia mukuloita, on hyvä liottaa ennen kylvöä. Kuva: Säde Aarlahti

Uutena hankittavat juurakot ovat monesti pieniä ja kärsivät varastoinnin aiheuttamasta kuivumisesta. Niiden kohdalla on hyvä muistaa, että kasvu vie aikaa. Pienikin, ryppyinen kasvinalku osoittautuu usein varsin elinkykyiseksi, kunhan se saa suotuisat kasvuolot ja aikaa kehittyä.

Juurakkoja rasittavat erilaiset varastotaudit, jotka pääsevät tekemään vahinkoa etenkin silloin, jos kosteus kohoaa varastoinnin aikana liikaa.

Liian kuivassa juurakot puolestaan saattavat talven aikana kuivua liikaa. Juurakkoja ja mukuloita hankkiessa onkin tärkeää tarkastaa, että pussin sisältö vaikuttaa laadukkaalta.

Daaliat esikasvatetaan ruukuissa tavanomaisessa kukkamullassa. Juurakot peitetään kevyesti mullalla niin, että edellisen vuoden varrentynkä jää näkyviin mullan pinnalle. Kuva: Säde Aarlahti

Ennen istutusta on tärkeä tarkastaa, että juurakot ja mukulat ovat elinvoimaisia ja terveitä. Jokaisessa daalianjuurakossa tulisi olla vähintään yksi tai kaksi kasvusilmua. Ne puhkeavat aina juurakon tyveen. Kuva: Säde Aarlahti

Kasvuunlähtötarkastus on tärkeä tehdä huolella myös silloin, kun juurakot ovat talvehtineet omassa kellarissa. Sairastuneet ja huonokuntoiset juurien osat on syytä leikata pois, jotta ne eivät saastuta koko juurakkoa.

Konkaripuutarhureilla daalioiden juurakot ovat saaneet kehittyä monien vuosien ajan niin, että yhden kasvin juurakko saattaa talvikaudella täyttää kokonaisen varastolaatikon.

Osa sinisarjoista talvehtii lehdettöminä, osa säilyttää lehtensä vihreinä. Kuva: Säde Aarlahti

Monien lajien juurakkoja ja mukuloita kannattaa liottaa 1–2 tuntia vedessä ennen kuin ne istutetaan multaan. Kruunuvuokkojen mukuloilla liotusaika voi kestää jopa yön yli.

Varsinainen istutusmulta saa juurakkojen ja mukuloiden ruukuissa kuitenkin olla kuivahkoa, jotta mukulat ja juurakot eivät lähde mätänemään. Kastelun tulee ensimmäisten viikkojen ajan olla niukkaa tai olematonta, kunnes uusi kasvu on selvästi lähtenyt käyntiin.

Gladiolukset eli miekkaliljat istutetaan ruukkuun 5–10cm syvyyteen noin 15 cm välimatkoin. Kuva: Säde Aarlahti

Esikasvatuksen aikaiset, optimaaliset olosuhteet vaihtelevat hieman lajista riippuen. Daaliat viihtyvät parhaiten valoisassa, noin 15–20 asteen lämmössä, kun taas jaloleinikit viedään kasvatuksen alkuvaiheessa viileään ja pimeään kellariin.

Juurakoista kasvatettaville lajeille suositellaan ulos siirtämistä vasta, kun maan lämpötila on kohonnut yli 10 asteeseen, eikä hallanvaaraa enää ole. Suomen oloissa tämä tarkoittaa yleensä kesäkuun puoliväliä.