Saavatko viljelijät osansa elintarvikkeilla tehtävästä huipputuloksesta? Näin professori ennakoi tuottajahintojen kehittyvän

Jyrki Niemi ei usko, että kotieläintuotteiden tuottajahinnat tänä vuonna juurikaan nousevat. Kuva: Kuvat: Kari Salonen, Jaana Kankaanpää

HKScan ylsi parhaaseen tulokseensa viiteen vuoteen. Snellman teki ennätystuloksen. Atrian kaikki liiketoiminta-alueet paransivat liiketulostaan. Korona ei heilauttanut Raision kannattavuutta.

Siinä talousuutisia viime viikoilta.

Samaan aikaan FAO:n tilasto kertoo, että helmikuussa kaikki maataloustuotteet kallistuivat maailmanmarkkinoilla.

Maatilojen tuotteilla tehdään siis tulosta, mutta riittääkö roposia itse tuottajalle?

"En ennakoi tänä vuonna merkittävää tason nousua esimerkiksi lihan tai maidon tuottajahintoihin Suomessa", tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana lihan maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet erityisesti naudanlihan vetäminä, Niemi toteaa. Alkuvuodesta 2021 lihan hinnat maailmalla olivat silti edelleen noin neljä prosenttia alempia kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Sianlihan maailmamarkkinahinta on viime aikoina itse asiassa laskenut Kiinan kysynnän heikentyessä, Niemi huomauttaa.

Keski-Euroopassa sianlihan hinta on juuri nyt nousussa, mutta siellä ollaankin tällä hetkellä selvästi alemmalla tasolla kuin Suomessa.

"Hintamuutokset tulevat siten Suomessa olemaan kuluvana vuonna varsin maltillisia", Niemi summaa.

Myöskään maidolle Niemi ei ennakoi tuottajahinnan nousua.

Maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat olleet viime kuukausina vahvassa nousussa, mutta Suomessa hinta on jo viimeiset pari vuotta ollut varsin korkealla tasolla, hän toteaa.

Esimerkiksi helmikuussa Suomen tuottajahinta oli lähes 14 prosenttia EU:n keskiarvohintaa korkeampi. Vain Kyproksella ja Maltalla maidosta maksettiin tuottajalle enemmän.

Suomen tuottajahintaa ovat viime vuosina vahvistaneet maitotuotteiden tuonnin tasaantuminen sekä viennin arvon vahvistuminen.

Vientimarkkinoilla kasvua on tullut erityisesti Kiinasta – se on noussut jo lähes Ruotsin rinnalle arvoltaan tärkeimpänä maitotuotteiden vientimaana.

Suomen tuottajahintadynamiikassa on omat erityispiirteensä suhteessa muuhun Eurooppaan, Niemi toteaa.

Markkinahinnat muualla EU:ssa ja maailmalla toki vaikuttavat kotieläintuotteiden hintoihin Suomessa. Niin lihan kuin maidonkin hinnat vaihtelevat kuitenkin Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa EU-maissa, ja esimerkiksi Keski-Euroopan markkinoiden hintamuutokset siirtyvät varsin hitaasti meille.

"Kotieläintuotteiden tuottajahinnat ovat Suomessa siis perinteisesti varsin vakaat. Suomalainen tuottaja ei kohtaa samanlaisia hintahuippuja, mutta ei myöskään sellaisia yhtäkkisiä hintaromahduksia kuin tuottaja Keski-Euroopassa."

Viljamarkkinoilla hintavaihtelut ovat perinteisesti rajumpia kuin kotieläintuotteissa.

Maailmanmarkkinoilla viljan hinnat olivat alkuvuodesta keskimäärin hiukan yli neljänneksen korkeampia kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Suomessa esimerkiksi leipävehnän hinta oli tammikuussa 19 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Rehuohran hinta oli 11 prosenttia vuodentakaista korkeampi, kauran taas prosentin verran alempi.

"Satonäkymät tulevat edelleen heiluttelemaan viljan hintaa maailmanmarkkinoilla", Niemi toteaa. "Mutta koska viljan tarjonta pysynee tämän vuoden suhteellisen tiukahkona, viljan hinnat pysyttelevät myös Suomessa edellisvuotta korkeammalla tasolla."