MTK kannustaa viljelijöitä äänestämään: Parlamentilla on valtaa lähivuosien maatalouspäätöksiin

Kyntö vai kasvipeitteisyys? Cap-uudistusta koskevissa esityksissä on vilahdellut muun muassa kyntämisen kielto kokonaan. Näin jyrkkä tulkinta on kuitenkin jo historiaa. Tulevan rahoituskauden ehdot ovat kuitenkin vielä täysin hämärän peitossa. Kuva: Kimmo Haimi

Viljelijöiden kannattaa ehdottomasti käyttää äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa, kannustavat MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen ja asiantuntija Jukka Rantala.

Monella EU-kansalaisella on edelleen kuva hampaattomasta EU-parlamentista, jolla ei ole käytössään juuri lainkaan todellista valtaa.

Näin tilanne ei enää ole, Lappalainen korostaa. "EU-parlamentilla on nykyisin vaikutusvaltaa myös maatalousasioista päätettäessä."

"Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että parlamentissa on riittävästi suomalaista maa- ja metsätalousasiantuntijuutta. Sellaisia meppejä, jotka pitävät näitä asioita tärkeinä."

EU:ssa valmistellaan paraikaa seuraavan rahoituskauden eli vuosien 2021–2027 maatalouspolitiikkaa. Sillä jos millä on suuri merkitys myös tavallisen suomalaisen viljelijän arkeen.

"Rahoituskauden vaihtumisen vuoksi näissä vaaleissa on paljon pelissä", Rantala painottaa.

"Parlamentti voi halutessaan esimerkiksi puolustaa tuotantosidonnaisia tukia, jotka ovat Suomelle erityisen tärkeitä."

Parlamentti ja parlamentin maatalousvaliokunta pystyvät vaikuttamana myös siihen, miten EU:n suorien tukien pottia jaetaan eri tukimuotojen kesken.

Tämänhetkisissä kaavailuissa perustuki säilyisi, samoin nuoren viljelijän tuki ja tuotantosidonnaiset tuet. Viherryttämistuki ja täydentävät ehdot korvattaisiin uudella ehdollisuus-elementillä.

Lisäksi näiden rinnalle tulisi käyttöön I-pilarin eko-tuki, joka on eri asia kuin osarahoitteinen, ohjelmaperusteinen II-pilarin ympäristökorvaus. Sen osuudeksi on kaavailtu viidesosaa tukipotista.

Parlamentilla on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, kuinka paljon jatkossa on kaikkia tuensaajia sitovia pakollisia ehdollisuusvaatimuksia.

"Valtaosa täydentävien ehtojen vaatimuksista on menossa osaksi ehdollisuutta. Lisäksi näyttää siltä, että siihen tai eko-ohjelmaan oltaisiin sisällyttämässä osa nykyisistä ympäristökorvauksen tilakohtaisista vaatimuksista", Lappalainen kertoo.

MTK:n näkökulmasta tällä hetkellä esillä oleva malli ei ole välttämättä kovin huono suomalaisen viljelijän näkökulmasta. Se ei kuitenkaan välttämättä ole lähelläkään sitä, mikä malli lopulta otetaan käyttöön.

Eikä sanottua ole sekään, että uuden rahoituskauden tukijärjestelmä tulee käyttöön 2021 tai edes 2022.

"Jos parlamentin voimasuhteet muuttuvat rajusti, koko tähän mennessä tehty työ voi vielä mennä kokonaan uusiksi", Lappalainen toteaa.

"Todennäköisempää lienee kuitenkin jatkaminen nyt valmistelussa olevalta pohjalta."