Ylölän maitotilalla jalostetaan huippulypsäjiä – keskituotos 12 000 maitokiloa vuodessa

Yasmine kuuluu karjan todellisiin lypsäjiin. 100-tonnarin rajapyykistä puuttuu enää muutama tuhat litraa. Kuva: Pentti Vänskä

Maidontuottajan työssä parasta ovat vapaus ja tietysti lehmät, sanoo Tiina Nyyssönen. Jari Eskelinen kuvaa lehmiä leppoisiksi työkavereiksi, jotka eivät puhu selän takana pahaa. Kuva: Pentti Vänskä

Lehmä toisensa jälkeen astelee näytille kuuntelemaan kehuja tuotoksistaan ja rakenteestaan.

Sinisiin suojahaalareihin pukeutunut yleisö kuuntelee kiinnostuneena.

Ollaan Ylölän tilalla Siilinjärvellä, jonka huippukarjaa esiteltiin viime viikon torstaina Lypsikit livenä -tapahtumassa.

Tilan satapäistä lypsykarjaa on kannattanut tulla katosomaan kaukaakin: keskituotos 12 000 maitokiloa ja maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat huippuluokkaa.

Lisäksi karjassa on ollut viisi 100-tonnaria ja yksi 150-tonnari.

Pari 100-tonnaria on taas tulollaan. Lehmien täytyy lypsää enää muutama 1 000 kiloa rajapyykin saavuttaakseen.

Lehmämäärän kasvattamisen sijaan keskitytään karjan kestävyyden jatkuvaan parantamiseen, Ylölän omistajat Jari Eskelisen ja Tiina Nyyssösen kertovat keskeisestä jalostustavoitteestaan.

"Jalostukseen valitaan ominaisuuksiltaan hyvää rakennetta ja terveyttä periyttäviä yksilöitä", Nyyssönen sanoo.

"Toki myös olosuhteet ja ruokinta vaikuttavat jonkin verran."

Keskipoikimakerta on 2,6 ja sitä isäntäpari halua entisestään kasvattaa. Tavoite on keskimäärin 3 poikimakertaa.

Ylölän isäntäpari viljelee vuokramaineen runsasta sataa hehtaaria. Siitä pääosa kasvaa nurmea, joka on sekoitus ruoko- ja nurminataa sekä timoteitä.

Rehut korjataan Eskelisen ja urakoitsijoiden voimin. Eskelinen ajaa traktoria, jonka perässä on tarkkuussilppuri.

Urakoitsijan vastuulla on myös niittäminen sekä karhottaminen ja rehun ajaminen siilolle. Niin ikään kylvöt ja ruiskutukset teetetään ulkopuolisella.

"Peltotyöt ovat minulle terapeuttisia, kun ei tarvitse koko aikaa olla navetassa", Eskelinen kertoo.

Viljasta puolet viljellään omilla pelloilla, puolet ostetaan lähitiloilta. Laajentamissuunnitelmia ei ole siksikään, että Siiliinjärvellä ei juuri ole vuokramaata tarjolla.

Kisa hyvistä pelloista on kova, alueella on paljon erikoiskasvi- ja maitotiloja. Vuokrahinta on 100–600 euroa hehtaarilta.

"Kalliista pellosta ei maidontuottajan kannata maksaa", Eskelinen kertoo.

"Parasta työssä on oma vapaus, saa tehdä töitä omassa tahdissa. Ja tietysti lehmät", Nyyssönen kertoo.

Eskelinen puolestaan arvostaa työssään erityisesti käsillä tekemistä – sitä, että saa olla ulkona ja tehdä töitä koneiden parissa.

"Lehmät ovat leppoisia työkavereita, eivät puhu selän takana pahaa, mitä nyt joskus huitaisevat hännällä naamalle", isäntä hymyilee.

Fakta:

Tilan pihatto otettiin käyttöön vuonna 2010.

Käytössä on kaksi lypsyrobottia.

Lehmät ruokitaan appeella, jossa on säilörehun lisäksi ohraa, kivennäisiä, tiivistettä sekä pötsiä neutraloivaa Pötsi-Melliä. Mattoruokkija jakaa appeen lehmien eteen. Ruokkijan kellokytkin määrittelee, milloin rehu tulee tarjolle.

Ruokintapöytä puhdistetaan kerran päivässä.