Sidosryhmien vaatimus tulevaisuuden maataloustuille: Ohjattava ilmastoystävälliseen tuotantoon

Tukien toivotaan kannustavan viljelijöitä kasvipeitteisyyteen, vesiensuojeluun, ihmisravinnoksi sopivien valkuaiskasvien viljelyyn ja laiduntamiseen. 

Maataloustukien painopiste lihantuotannosta kasvituotantoon. Tukea laiduntamiselle. Lisää kosteikkoja, pelloille kipsiä ja ojaverkostojen ennallistamista.

Muun muassa näitä asioita toivovat eläinsuojelu- ja luonnonsuojelujärjestöt EU:n tulevan rahoituskauden maataloustuilta.

Toisaalta byrokratiaa pitää keventää, turhasta valvonnasta luopua ja maatalouden kannattavuutta kammeta pysyvästi parempaan jamaan.

Näitä vaativat tulevaisuuden tukijärjestelmältä Luomuliitto sekä tuottajajärjestöt MTK ja SLC.

Sinänsä tavoitteet eivät ole uusia. Samat teemat esiintyivät jo kesäkuussa EU-komission julkaisemissa asetusehdotuksessa.

Ehdotuksessa tukijärjestelmän läpileikkaavina teemoina uudella rahoituskaudella olisivat ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta. Lisäksi kansallista liikkumavaraa lisätään ja tukijärjestelmää yksinkertaistetaan, komissio lupasi (MT 4.6.).

EU-tasolla vuosien 2021–2026 rahoituskauden tukijärjestelmää on valmisteltu jo pitkään. Sen kansallinen valmistelutyö polkaistiin virallisesti käyntiin eilen tiistaina Helsingissä Säätytalossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudessa useiden sidosryhmien edustajat pääsivät esittämään omat toiveensa tulevasta.

Näkemyksensä esittivät eläinsuojelujärjestöjen puolesta Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton Seyn toiminnanjohtaja Kati Pulli, luonnonsuojelujärjestöjen puolesta Natur och Miljön toiminnanjohtaja Berndt Nordman. Tuottajajärjestöjä edusti MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ja Luomuliittoa toiminnanjohtaja Pauli Talvitie.

Valmistelutyötä hoitavat käytännössä virkamiesten ohella työryhmät, joita on nimetty neljä. Niiden aiheina ovat maatalous, maaseutu ja markkinat sekä hallinto.

Työryhmiin on nimetty edustajat keskeisistä sidosryhmistä, jotka näin saavat valmistelussa omat näkökulmansa kuuluviin.

Sidosryhmiä kuullaan myös työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa.

Eri aihepiireihin pureutuvia työpajoja järjestetään ensi kevääseen mennessä peräti 27. Niissä pohditaan muun muassa aktiiviviljelijän kriteereitä, maatalouden tulokehitystä, tuotantorakennetta ja riskinhallintaa sekä maatalousluonnon monimuotoisuutta.

Keskustelutilaisuudet pureutuvat puolestaan esimerkiksi tiettyjen tuotantosuuntien erityiskysymyksiin, kertoo yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Säätytalon tilaisuuteen hallituksen tervehdyksen tuonut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti erityisen tärkeäksi tavoitteeksi uudistukselle byrokratian keventämisen komission tavoitteen mukaisesti.

"Heitän haasteen valmistelutyöryhmille: miten saadaan enemmän aikaan vähemmällä byrokratialla."

Myös ruuantuotannon pitää hänen mukaansa olla uudistuksen keskiössä. Uudistuksen pitää tähdätä "vastuullisen ja ilmastokestävän tuotannon edistämiseen".

Yksi komission asetusesityksen painopisteistä on turvata ruuantuotannon tulevaisuus kannustamalla enemmän nuoria alalle.

"Meidän on turvattava ruuantuottajien tulevaisuus. Miten pidämme huolta siitä, että heillä riittää uskoa tulevaan", Leppä kysyy.

Nuoren näkökulman tilaisuuteen toi hankasalmelainen Tiia Koponen, joka edusti tilaisuudessa kotikuntansa 4H-yhdistystä.

Koponen muistuttaa, ettei maataloustuotanto yksin riitä pitämään yllä maaseudun elinvoimaisuutta. Tarvitaan myös muita elinkeinomahdollisuuksia ja rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi.

"Meidän on muistettava, että maaseudulla on paljon muutakin potentiaalia kuin vain maataloustuotanto."