Nautojen sperman tuonti kasvoi
Suomeen tuotiin viime vuonna ennätysmäärä naudan spermaa, ilmenee Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n vuosikertomuksesta.
Naudanspermaa tuotiin lähes 750 000 annosta. Vuotta aiemmin määrä oli 607 221 annosta.
Eniten spermaa tuotiin Tanskasta, runsaat 396 000 annosta. Siitä pääosa oli holsteinia. Seuraavaksi eniten naudanspermaa tuotiin Ruotsista, mistä tuli yli 258 000 siemenannosta. Niistä suurin osa oli ayrshireä.
Kanadasta tuotiin runsaat 55 000 siemenannosta.
Suomeen tuotiin 14 eri rodun spermaa. Suurin osa tuonnista oli lypsyrotujen siementä.
Gyr-rotuisen brahmannaudan spermaa tuotiin ensimmäistä kertaa. Belgian sinisen spermaa ei tuotu lainkaan. Vuonna 2010 sitä tuotiin 50 annosta Hollannista.
Eläviä jalostusnautoja Suomeen tuotiin yhteensä 113. Ne tulivat pääasiassa Ruotsista.
Virosta ja Skotlannista maahan tuotiin muutamia ylämaankarjan nautoja.
Tuonti vilkastui selvästi edellisvuodesta, mutta pysyi yhä melko alhaisena.
Edellisvuonna tuontia rajoitti sinikielitauti. Silloin eläviä nautoja tuotiin maahan 66, pääosin Ruotsista.
ETT:n mukaan Suomi ja Ruotsi ovat nautojen terveystilanteessa selvästi edellä muita EU-maita. Näin on esimerkiksi BVD:n eli virusripulin ja salmonellan vastustuksessa.
Molemmat maat ovat myös vapaita naudan tarttuvasta leukoosista sekä hengitystieinfektio IBR:stä, joita esiintyy Keski-Euroopassa yleisesti.
Paratuberkuloosin vastustuksessa Ruotsissa on edelläkävijä.
Kaikki sieltä Suomeen tuodut liharotuiset naudat ovat tiloilta, joiden paratuberkuloosivapaus on todistettu vähintään viitenä peräkkäisenä vuonna.
Lypsykarjoissa Ruotsissa tai Suomessa ei koskaan ole todettu paratuberkuloosia.
Ruotsin tuontien ongelma on ETT:n mukaan ollut lähinnä pälvisilsa.
Alkioita tuotiin maahan edellisvuosien tapaan. Viime vuonna kolme eri toimijaa toi maahan yhteensä vajaat 1 400 alkiota.
Alkioita tuotiin eniten Kanadasta ja Hollannista. Suosituimmat rodut olivat holstein ja ayrshire.
Suurin osa Kanadasta tuoduista alkioista tuotiin nyt suoraan Suomeen aikaisemman Ruotsin kautta kierrättämisen sijaan.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
