Lintuinfluenssan uhka varjostaa sorsanmetsästystä, vastuullinen siipikarjantuottaja jättää linnustamisen väliin

Suurin osa Suomessa tänä vuonna todetuista luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssatapauksista on ollut vesilinnuilla. Kuva: Sami Karppinen

Eläinten terveys ETT ry suosittelee, että siipikarjan kanssa työskentelevät eivät lähtisi sorsametsälle lainkaan. Vesilinnut saattavat olla lintuinfluenssavirusten oireettomia kantajia, joten on iso riski taudin leviämiselle tuotantorakennukseen.

Jos kuitenkin lähtee linnustamaan, pitää olla erittäin huolellinen. Riistan käsittelyn jälkeen kädet ja välineet pestään ja desinfioidaan. Perkuujätteet hävitetään asianmukaisesti laittamalla ne paperipussiin ja raatokeräilyyn tai poltetaan, ETT ohjeistaa.

Siipikarjan tuotantorakennukseen ei koskaan saa mennä peseytymättä ja samoilla vaatteilla kuin mitä on käyttänyt linnustuksessa. ETT muistuttaa, että pakastaminen ei tuhoa lituinfluenssavirusta. Siksi myös pakastettua sorsanlihaa käsiteltäessä on oltava huolellinen.

Metsästäjiä ETT muistuttaa Ruokaviraston ohjeista, jotka koskevat luonnosta löytyviä kuolleita tai vakavasti sairailta vaikuttavia lintuja. Jos metsästäjä tai kuka tahansa muu luonnossa kulkija löytää sellaisia, löydöstä on ilmoitettava paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Hän huolehtii, että linnuista otetaan taudin varalta näytteet ja antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä.

Suurin osa Suomessa tänä vuonna todetuista luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssatapauksista on ollut vesilinnuilla, ETT kertoo. Tällä viikolla on varmistunut neljä uutta tartuntaa Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Kaikkiaan Suomessa on tänä vuonna todettu 42 tapausta. Vesilintujen lisäksi joukossa on maa- ja merikotkia, kanahaukka sekä tarhattuja fasaaneja.

Linnut on sairastuttanut viruksen suurta kuolleisuutta aiheuttavat eli korkeapatogeeniset virusmuodot H5, H5N1 tai H5N8

ETT:n kokoamaa tietoa lintuinfluenssasta ja ohjeita sen leviämisen estämisestä

Lintuinfluenssatapaukset Suomessa tänä vuonna