Vuoden maatiaiseläimeksi on valittu länsisuomenkarja

Kuvan länsisuomenkarjaa edustava Olga asuu Ulla (kuvassa) ja Seppo Riihimäen tilalla Lammilla. Kuva: Kimmo Haimi

Vuoden maatiaiseläimeksi 2024 on valittu länsisuomenkarja (LSK).

Valinnan teki edellisvuosien tapaan Maatiainen ry.

Länsisuomenkarja tunnetaan alkuperäiskarjarotujen joukossa erinomaisesta maidontuotannostaan, Maatiainen ry perustelee valintaa.

Sen maidosta saattaisi jopa saada terveystuotteen. Viime vuosina rotu on jäänyt muiden suomenkarjarotujen varjoon ja yksilömäärä on laskenut huolestuttavasti.

Länsisuomenkarja jakaa kaikki alkuperäisrotujen parhaat piirteet – uteliaisuuden, oppivaisuuden ja kestävyyden.

Oikealla hoidolla ja ruokinnalla se on myös maidontuotannossa oivallinen valinta, tiedotteessa todetaan.

Kooltaan valtarotuja pienempänä sen rehunkulutuskin on pienempi, mutta maidon valkuaisaine- ja rasvapitoisuudet ovat yleisesti paremmat ja juustoutumisominaisuudet hyvät.

NordGenin vuosina 2016—2017 koordinoimassa tutkimuksessa länsisuomenkarjan maidosta löytyi kahdeksan tutkitun rodun suurin oligosakkaridipitoisuus.

Oligosakkaridit ovat hiilihydraatteja, jotka muodostuvat useasta monosakkaridista.

Länsisuomenkarja oli pitkään suomenkarjaroduista suosituin, koska se kykeni parhaimpaan maitotuotokseen. Friisiläiskarjan ja ayrshiren suosion nousu saivat sen määrät laskuun 1960-luvulta lähtien.

Keinosiemennyksen yleistyminen johti myös suomenkarjarotujen geenipoolin kaventumiseen.

1980-luvulla perustettiin säilytyskarjoja vankiloiden maatiloille. Niissä keskityttiin erisukuisten sonnien tuottamiseen kannan vahvistamiseksi.

Länsisuomenkarjaa kasvatettiin Sukevan vankilassa.

Nykyään länsisuomenkarjan elävää geenipankkia säilytetään AhlmanEdun opetusmaatilalla.

Länsisuomenkarjan karjantarkkailuun kuuluvia lehmiä on kaikista suomenkarjaroduista eniten. Faban tietojen mukaan vuonna 2020 TUSE-lehmiä oli 992. Rodun maidontuotannon keskituotos oli 6 979 kg vuonna 2016.

Länsisuomenkarjan lehmät ovat väriltään vaaleanruskeita tai hieman tummemman ruskeita. Turkissa voi olla valkoisia pilkkuja tai laikkuja.

Nykyään eläimet ovat nupoja, alkujaan niillä oli yleensä sarvet.

Kooltaan länsisuomenkarja on nykyisiä valtarotuja pienempää, keskikoon ollessa noin 550 kiloa.

Suomalaisten nautarotujen alkuperänä pidetään noin 3 000—4 000 vuotta sitten Suomeen Baltiasta muuttaneiden ihmisten mukana tulleita lehmiä. Silloin nautoja pidettiin erityisesti lihan, nahan ja sarvien takia.

Maidontuotannon merkityksen nousu muutti karjataloutta ja maanviljelyä, kun karjan käyttö ei enää merkinnyt sen teurastamista.

Lannasta tuli kauppatavaraa ja voilla maksettiin veroja. Nykyään alkuperäisrotujen merkitys voi olla aivan uusissa kaupallisissa tuotteissa.