Ongelmana lomittajapula: ”Esimerkiksi koulun lomaviikot ovat kysyntähuippuja, jolloin sekä yrittäjät että lomittajat haluaisivat lomailla”
Erityisesti automaation lisääntyminen tiloilla on haaste lomitukselle, koska jokaisella tilalla on omat olosuhteensa.
Maatalouslomittaja Roy Blum ja viljelijä Niclas Sjöskogin maitotilalla Pedersören Sexsjössä. Kuva: Johannes TervoLomittajapula tunnetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa. Erityisen vaikea on järjestää äkillisiä sijaisapulomituksia, yksikönpäällikkö Päivi Wallin kertoo.
Lomittajien saatavuutta pyritään parantamaan paikallisyksiköiden kanssa.
”Monet yksiköt ovat keskustelleet tiiviimmästä yhteistyöstä maatalousoppilaitosten kanssa, jotta alan opiskelijoista löydettäisiin uusia lomittajia”, Wallin kertoo.
Täydennyskoulutuksella tai tilakohtaisella perehdyttämisellä voidaan lisätä lomittajan ammattitaitoa, jotta he selviävät kaikista tilan töistä.
”Ajatus on, että lomittaja vapauttaa lomalla olevan maatalousyrittäjän päivittäisistä kotieläinten hoitotöistään, jotta loma toteutuu kaikilta osin”, Wallin toteaa.
Erityisesti automaation lisääntyminen tiloilla on haaste lomitukselle, koska jokaisella tilalla on omat olosuhteensa.
Mahdolliset lomittajan aiheuttamat vahingot korvataan lomitusjärjestelmän puolesta. Esimerkiksi maitovahinkoja korvataan Wallinin mukaan vuosittain.
Melan mukaan vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä on noin 16 000. Keskimäärin yrittäjä on käyttänyt 25,27 lomapäivää 26:sta.
”Vuosilomat ovat toteutuneet hyvin, mutta aina ei välttämättä pystytä kuuntelemaan yrittäjän toiveita ajankohdasta”, Wallin kertoo.
”Esimerkiksi koulun lomaviikot ovat kysyntähuippuja, jolloin sekä yrittäjät että lomittajat haluaisivat lomailla.”
Kokoaikaisia lomittajia on 4 000, tuntilomittajia on saman verran.
Wallin toteaa, että lomittajien löytyminen vaihtelee alueittain.
”Etelä-Suomessa on paljon työllistymismahdollisuuksia, minkä vuoksi potentiaaliset lomittajat työllistyvät myös muualle”, hän kertoo.
45 vuoden aikana vuosilomien määrä on kasvanut ja sijaisapuun on tullut parannuksia.
”Tämä on ainutlaatuinen palvelu, eikä vastaavaa järjestelmää ole missään muualla. Teemme parhaamme, jotta järjestelmä palvelisi kotieläinyrittäjiä mahdollisimman hyvin”, Wallin toteaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lomituslainsäädäntö uudistetaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Mikko Rissanen kertoo, että uudistus toteutetaan todennäköisesti kaksivaiheisesti.
Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä ja toisessa vaiheessa organisoida lomituspalvelut uudelleen.
Ensimmäisen vaiheen kartoitus aloitetaan virkamiestyönä syksyn aikana, minkä jälkeen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) avaa julkisen keskustelun lomituslainsäädännön uudistamisesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
