Uusi laki vaatii kausityöntekijöiltä luvat

Tiina Suominen kertoo, että Maahanmuuttovirasto tekee kaikkensa kausityölupien käsittelemiseksi nopeasti. Kuva: Juho Leskinen

Maahanmuuttovirastossa paiskitaan nyt pitkää päivää. Vuoden alussa voimaan tullut kausityölaki kiristi lupakäytäntöjä, ja hakemuksista selviäminen on virastolle iso ponnistus. Toisaalta tuli myös helpotus: 3–6 kuukautta kestävään työhön ei enää vaadita TE-toimiston osapäätöstä.  

"90 päivän maksimiaikoja emme ole ylittäneet", maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen sanoo. "Mutta hakijoiden kannattaa varautua kuukauden käsittelyaikaan."

Kausityöoleskelulupia on pantu tähän mennessä vireille suhteellisen vähän, Suominen kertoo. Ne koskevat yli kolme kuukautta kestäviä työsuhteita.

Sen sijaan kausityötodistuspyyntöjä on tullut vireille runsaasti. Ne koskevat alle kolmen kuukauden työsuhteita.

Todistuspyynnöt ratkaistaan vireillepanojärjestyksessä. "Toki työsuhteen alkamisaika yritetään ottaa huomioon ja tehdä päätös ennen sitä", Suominen sanoo.

Keskiviikkona virasto oli käsitellyt 2 157 todistuspyyntöhakemusta ja jonossa oli suunnilleen saman verran.

"Uusia tulee ainakin toukokuun puoliväliin asti", Suominen arvioi.

Suominen tietää, että monen työnantajan hermot ovat kiristyneet, kun lupapäätökset viipyvät. Asialle ei kuitenkaan voi mitään.

"Laki perustuu EU-direktiiviin, joka sanelee kansallisen lainsäädännön raamit. Viraston tehtävänä on soveltaa voimassa olevaa lainsäädäntöä."

Hän korostaa, että virasto tekee omalta osaltaan kaikkensa, jotta työnantajat saisivat työntekijänsä siihen mennessä, kun työ on alkamassa.

Uutta lakia sovelletaan kausityöhön eli vuodenaikojen vaihteluun perustuvaan työhön. Tällaista on esimerkiksi mansikanpoiminta tai työ vihannesviljelmällä. Myös matkailualalla on paljon kausityötä.

Kausityölakia ei sovelleta silloin, kun henkilö asuu EU- tai ETA-jäsenvaltiossa tai Islannissa.

Aiemmin alle kolmen kuukauden kausityöjaksolle ei tarvittu lupaa, jos työntekijä tuli viisumivapaasta maasta. Viisumivelvollisesta maasta tulevalle riitti viisumi.

Yli kolmen kuukauden jaksolle haettiin työntekijän oleskelulupa.

Lupia on monenlaisia.

Kun hakija tulee maasta, jonka kansalaisilta vaaditaan viisumi, ja hänen kausityönsä kestää enintään 90 päivää, hän tarvitsee kausityöviisumin. Sitä haetaan Suomen edustustosta henkilön kotimaassa.

Alle kolmen kuukauden jaksolle viisumivapaasta maasta tuleva hakee Maahanmuuttovirastolta kausityötodistuksen.

Metsämarjojen poimijan ei tarvitse hakea lupaa, jos työ kestää alle kolme kuukautta. Viisumi kuitenkin tarvitaan, jos Suomi sitä kyseisen maan kansalaiselta edellyttää.

3–6 kuukaudeksi töihin tulevat hakevat Maahanmuuttovirastolta kausityöoleskelulupaa.

Kun kausityö kestää 6–9 kuukautta, kausityöoleskeluluvan myöntämiseen kuuluu kaksi vaihetta: työ- ja elinkeinotoimisto tekee ensin osapäätöksen ja sen jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen.

Yli 9 kuukauden työjaksoa ei enää lasketa kausityöksi. Esimerkiksi pitkään maassa olevat sikalatyöntekijät tulevat työntekijän oleskeluluvalla.

Kausityöntekijöiden ehdottomasti suurin ryhmä ovat ukrainalaiset, Suominen kertoo. Seuraavaksi eniten väkeä tulee Valko-Venäjältä ja Venäjältä, mutta ne ovat kaukana Ukrainaa jäljessä.

Eniten kausityöntekijöitä on menossa Varsinais-Suomeen ja Savoon. Tähän mennessä eniten lupia on haettu puutarhamarjojen poimintaan.

Kausityötodistuksen ovat toistaiseksi saaneet kaikki hakijat.

Kausityöoleskelulupiin on tehty muutamia kielteisiä päätöksiä. Ne voivat johtua joko työehdoista, esimerkiksi liian pienestä palkasta, tai siitä, ettei työntekijä ole aiemman Suomen-oleskelunsa aikana noudattanut oleskelun ehtoja.

Suominen kannustaa hakijoita käyttämään sähköistä asiointia Enter Finland -verkkosivustolla.

Se nopeuttaa asiointia ja hakemusten käsittelyä huomattavasti. Palvelu pitää huolen siitä, että hakemusta ei palauteta ilman kaikkia tarvittavia tietoja. Näin lisätietojen kyselyyn ei mene aikaa.

Sähköinen palvelu on myös huomattavasti halvempi tapa hakea lupaa, Suominen muistuttaa. Sen hinta on 60 euroa, kun paperilomakkeilla haku maksaa 100 euroa.