Kastraatiokiellolla sivallettaisiin kipeästi tuotannon kannattavuutta – esitys porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamisesta etenee
Yksikään maa ei ole toistaiseksi kieltänyt kirurgista kastraatiota, kiellosta aiheutuisi kilpailuhaitta.
Karjuporsaiden kastraatiolla pyritään ehkäisemään sianlihan niin sanottua karjunhajua. Arkistokuva. Kuva: Johannes Tervo”On erittäin hyvä asia, että tämän asian käsittely etenee hyvissä ajoin”, kommentoi Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg valtioneuvoston eduskunnalle antamaa esitystä, jolla kumottaisiin sikojen kirurgisen kastraation kielto.
Lakiin perustuvan kiellon oli määrä tulla voimaan vuoden 2035 alusta.
Nyt tehdyn esityksen tavoitteena on turvata kotimaisen sianlihan tuotannon kannattavuus.
”Tämä on hyvä paikkausliike. On mietittävä koko ketjun kannattavuutta ja kastraation kieltäminen olisi vaikuttanut merkittävästi sianlihan tuotannon kannattavuuteen ja vientiin”, Berg jatkaa.
Kielto olisi todennäköisesti nostanut myös sianlihan hintaa kuluttajille. Kansainvälistä vaatimustasoa tiukemmat ja tuotantokustannuksia lisäävät säädökset voisivat johtaa myös kotimaisen tuotannon korvautumiseen tuontilihalla, joka tuotettaisiin alhaisemmilla hyvinvointivaatimuksilla.
”Kirurgisen kastraation kiellosta voisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kotimaisen sianlihan tuotannon kannattavuuteen. Tuotannon heikentyminen olisi voinut heijastua Suomen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Yksikään maa ei ole toistaiseksi kieltänyt kirurgista kastraatiota”, todetaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.
Suomi jatkaa kuitenkin työtä sen puolesta, että porsaiden kirurgisen kastraation kielto toteutuisi EU:n laajuisesti yhteisesti sovittavan siirtymäajan puitteissa.
”Tällöin jäsenvaltioiden toimijat olisivat tasavertaisessa asemassa ja kaikkien EU-maissa kasvatettavien sikojen hyvinvointia voitaisiin parantaa”, perustellaan ministeriön tiedotteessa.
Vaikka kirurgisen kastraation kielto ollaan kumoamassa, porsaiden hyvinvointia kastraation aikana parannetaan muilla toimilla. Kipulääkityksen käyttö on ollut pakollista vuoden 2024 alusta lähtien, ja paikallispuudutus tulee pakolliseksi vuoden 2027 alusta.
Ari Berg uskoo eläinten hyvinvoinnin osalta enemmän porkkanaan kuin keppiin.
”Eläinten hyvinvointikorvausten myötä paikallispuudutusta on alettu käyttää yhä laajemmin tiloilla. Uskon, että hyvinvointityöstä palkitseminen on tehokkaampi tapa edistää asiaa kuin lakiin perustuva pakko.”
Paikallispuudutuksen käyttöä helpotetaan muuttamalla eläinten lääkitsemisestä annettua lakia siten, että paikallispuudutteita voidaan luovuttaa myös sellaisille tiloille, jotka eivät kuulu valtakunnalliseen eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan. Ohjelmaan kuuluville tiloille luovuttaminen on ollut mahdollista vuoden 2024 alusta lähtien. Paikallispuudutteiden luovutus ja käyttö edellyttävät käyttäjän kouluttautumista sekä tilalla olevaa lääkitsemissuunnitelmaa, josta ilmenevät paikallispuudutteen käytön edellytykset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
