Miten tölkkiongelmaan pitäisi puuttua? Kierrätysyhtiö ja panimoliitto vastaavat

Tölkkiongelman ratkaisuksi on ehdotettu myös alumiinitölkkien kieltämistä. Kuva: Joel Rosenberg

Juomapakkausten kierrätystä hoitavan Suomen palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen toteaa, että Suomessa on luultavasti maailman korkeimmat tölkkien palautusasteet. Hänen mukaansa tölkeistä palautuu kiertoon noin 95 prosenttia.

Johtaja muistuttaa, että hyvästä palautusprosentista huolimatta joukkoon mahtuu aina ihmisiä, jotka eivät välitä asioista yhtä paljon.

"Heillä on kehitettävää siinä, mitä sille tölkille tehdään. Tölkkien palauttamatta jättäminen ei ole kiinni siitä, etteikö niitä voisi helposti viedä pois", hän sanoo.

Vihavainen toivoo, että palauttamisesta vähemmän välittävät ihmiset heräisivät tölkkien aiheuttamasta harmista lukiessaan.

"On hyvin valitettavaa, että tämmöisiä uutisia saadaan lukea lehdistä", Vihavainen toteaa.

Suomen palautuspakkaus Oy:n johtajan mukaan yritys ei voi tehdä tölkkiongelmalle suoranaisesti mitään. Kyse on hänen mukaansa enemmänkin yleisestä roskaamisesta.

Maaseudun Tulevaisuuden julkaisemien uutisten yhteydessä tölkkiongelman ratkaisuksi on nostettu korkeammat pantit sekä ulkomaisten tölkkien pantillisuus. Vihavaisen mukaan molemmat ajatukset nousevat aika ajoin keskusteluun. Hän ei kuitenkaan innostu kummastakaan ehdotuksesta roskaamiskäyttäytymisen korjaamiseksi.

"Onko se pantti siinä se merkittävin kysymys? Kysymys on ihmisten tavasta toimia", hän sanoo.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussan mukaan paras keino tölkkiongelman pienentämiseen on se, että kuluttajat ymmärtävät ongelmat julkisen keskustelun kautta.

Ussa pitää Suomen palautusjärjestelmässä hyvänä sitä, että palautusautomaatit ottavat vastaan myös ulkomaisia tölkkejä, vaikka niistä ei panttia maksetakaan. Hän muistuttaa, että joissain muissa maissa hyväksytään vain samassa maassa kiertävät tölkit.

Myöskään Ussa ei innostu panttien nostamisesta.

"Jos veropolitiikalla ohjataan hakemaan juomat Virosta, on kohtuutonta, että panimoiden ja kaupan yhteisesti hallinnoima yhtiö hoitaa vääristyneen politiikan kustannukset", hän sanoo.

Hänen mukaansa tölkin panttiarvon nostaminen on etenkin virolaiselle kuluttajalle merkittävä muutos, joka näkyy väistämättä juoman hinnassa.

"Panttien nostaminen ei ole ihan niin yksinkertaista. Pantti on osa tuotteen hintamielikuvaa, ja hinta on ensisijainen syy lähteä alkoholiostoksille rajakauppaan", Ussa korostaa.

Viron tai muiden Pohjoismaiden kanssa yhteinen panttijärjestelmä ei Ussan mukaan ratkaise tölkkiongelmaa. Suomeen tulee nimittäin tölkkimuodossa alkoholia myös muista maista kuin Virosta. Toisaalta taas Pohjoismainen malli kaatuu toimitusjohtajan mukaan siihen, että alkoholi tulee Ruotsiin Saksasta.

Myös EU:n laajuisesta panttijärjestelmästä on Ussan mukaan keskusteltu. Sen ongelmat liittyvät siihen, että osassa Eurooppaa jätteidenkeräys on hyvin puutteellista. Suomi joutuisi siis silloin maksamaan kustannuksia yhteisestä kierrätysjärjestelmästä.

"Ensin näissä tietyissä maissa, kuten Romaniassa, pitäisi saada jätehuolto toimimaan", hän sanoo.

Tölkkiongelman ratkaisuksi on ehdotettu myös alumiinitölkkien kieltämistä. Ussan mukaan erilaisia pakkauksia kehitellään koko ajan. Tällä hetkellä juomat kuitenkin pakataan joko alumiinin, lasin tai muovin sisälle. Erilaisista pakkauksista ei ole tölkkiongelmaan Ussan mielestä ainakaan nopeaa ratkaisua.

"Puukuitupulloista on ollut paljon puhetta. Tämänkaltaisia innovaatioita tullaan varmasti kehittämään, mutta menee vielä aikaa, ennen kuin ne saadaan volyymikäyttöön", hän sanoo.

Lue lisää:

Tölkki tappoi jämsäläisen karjatilallisen lehmän – “Järki käteen”

Kyselyn yllättävä tulos: Juomatölkit tappavat lehmiä lähes joka kolmannella nautatilalla

Kutriina kuoli metallinpalaan – "Ihmisten pitäisi ymmärtää, että ne ovat vaarallisia"