Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus ja Närpes Grönsaker viime vuoden suurimpien tuensaajien kärkikolmikko
Rahoitusta saivat viljelijöiden lisäksi yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.
Valion on yksi suurista tuensaajista. Sen kautta kulkevasta koulumaitotuesta hyötyvät ennen kaikkea kunnat. Kuva: Jaana KankaanpääRuokavirasto on julkaissut tiedot viime vuonna maksetuista EU-tuista. Eniten tukea saaneiden listan kärjessä ovat Luonnonvarakeskus, Suomen Metsäkeskus ja Andelslaget Närpes Grönsaker.
Tukitietoihin sisältyvät maksetut viljelijätuet, maaseudun yritys-, hanke- ja rakennetuet sekä markkinatuet.
Luonnonvarakeskuksen saamasta 3,2 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaa oli hanketukia ja noin 880 000 euroa viljelijätukia.
Metsäkeskuksen potti, 3 miljoonaa euroa, on hanketukea.
Kolmantena listalla oleva Närpiön vihannes -osuuskunta sai lähes 2,5 miljoonaa euroa markkinatukea.
Listalla on esimerkiksi Valio, joka sai 1,4 miljoonaa markkinatukea.
Suomessa koulumaitotuesta hyötyvät lähinnä kunnat, jotka voivat ostaa päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin maitoa halvemmalla. Maitotuotteiden ostajat voivat hakea tuen joko itse Ruokavirastolta tai valtuuttaa maitotuotteita toimittavan yhtiön hakemaan sen heidän puolestaan. Valio tekee tukihakemuksia oppilaitosten puolesta ja alentaa myymiensä tuotteiden hintoja tuen määrän verran.
Maataloustuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna Suomessa 2,13 miljardilla eurolla, Ruokavirasto summaa. Rahoitusta saivat viljelijöiden lisäksi yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.
Viime vuonna maksetuista tuista 1,9 miljardia euroa oli viljelijätukia. Yli kolmannes viljelijätuista maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista. Mutta kuten tuensaajien ykkönen osoittaa, viljelijätukia menee muillekin kuin perheviljelmille.
Viljelijöiden lisäksi tuettiin muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, maksettiin neuvontakorvausta ja tuottajaorganisaatiotukea, rahoitettiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä tuettiin maidon ja hedelmien jakelua kouluissa ja päiväkodeissa.
Tuensaajia vuonna 2022 oli yhteensä 54 491. Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja. Tukea saaneiden maatilojen määrä on vähentynyt lähes 4 prosenttia vuodesta 2021.
Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen suunnatun reilun kahden miljardin euron summasta lähes puolet on EU-rahoitusta. Toinen puoli summasta koostuu Suomen kansallisesti rahoittamasta osuudesta.
Kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta yli puolet suuntautuu maatalouden ja maaseudun kehittämiseen.
Tukisummia korjattu 23.3. klo 12.40Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









