
Uusi taisteluväline sikojen hännänpurentaa vastaan ‒ Saparo-sovellus toimii myös perehdyttämisessä ja muistikirjana
Tutkimuksen mukaan noin puolella suomalaisista sioista havaittiin teurastamolla vaurioita hännässä. Erot sikaloiden välillä ovat suuria.
Suomalaisen sian saparo on usein kokonainen ja ehjä, mutta hännänpurentaan liittyviä ongelmia esiintyy edelleen. Kuva: Markku VuorikariSikojen hännänpurenta on monisyinen ongelma, jonka taustalla vaikuttaa ainakin stressi. Purtujen saparoiden ehkäisemiseksi kehitettiin SAPARO-hankkeessa samanniminen ilmainen nettipohjainen sovellus, joka on kevään aikana otettu käyttöön.
Sovellus kehitettiin haastattelemalla 15 sikatuottajaa tai sikalan hoitajaa sekä keräämällä heidän kokemuksiaan sovelluksen testikäytöstä.
Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan hännänpurennalle altistavat muun muassa virikkeiden vähäinen käyttö ja sikojen heikko terveystilanne. Sikojen hoidosta vastaavien haastatteluissa yleisin arvio hännänpurennan syystä olivat ruokinta ja sen muutokset. Seuraavaksi yleisimmin mainittiin ilmanvaihto ja lämpötilan hallinta. Kolmanneksi yleisin syy olivat purijayksilöt.
Parhaina keinoina purentaongelmien ehkäisyyn sikojen hoitajat nostivat esiin virikkeet, tasaiset olosuhteet sekä riittävän määrän sopivaa rehua. Purentaan puututtiin tiloilla yleisimmin virikkeitä lisäämällä ja vaihtelemalla sekä siirtämällä joko purija tai sen kohteet erilleen. Osa haastatelluista mainitsi myös desinfioinnin tai tervasprayn käytön sekä lääkitsemisen.
”Selvästi vastaajilla oli korkea motivaatio puuttua ongelmaan”, toteaa aiheesta väitöskirjaa tekevä tutkija Hilkka Koskikallio.
Koskikallio korostaa, että suunnitelmallisuus on hännänpurennan hallinnassa tärkeää. Juuri sitä Saparo-sovelluksen on tarkoitus helpottaa. Sillä voi suunnitella ja aikatauluttaa toimenpiteitä sekä seurata tilanteen kehittymistä häntäfiilis-toiminnon avulla.
”Sen kautta tallentuu graafiksi tieto, miten tilanne on vaihdellut. Lisäksi sovellukseen jää muistiin, mitä toimenpiteitä tilalla on kokeiltu ja miten ne ovat onnistuneet”, Koskikallio kertoo.
Sovellusta voi käyttää sekä puhelimella että tietokoneella, ja se toimii myös ilman verkkoyhteyttä. Käyttökielinä ovat suomi ja englanti.
Hankkeessa mukana olleet tilat ovat kehuneet sovelluksen käyttöä helpoksi. Se on ladattavissa ilmaiseksi verkosta.
SAPARO-hankkeen päätösseminaarissa käsiteltiin myös antibioottien käyttöä suomalaisessa sikataloudessa. Myös siinä esiintyy selviä eroja tilojen välillä. Osalla tiloista lähes puolet eläimistä lääkitään jossain vaiheessa, joillakin vain muutama prosentti.
Kansainvälisesti verraten sikoja lääkitään Suomessa vähän, muistuttaa professori Mari Heinonen Helsingin ylipistosta.
”Siitä huolimatta toivon keskustelua siitä, mikä lääkintä on tarpeen ja tärkeää.”
Painava syy tähän on antibiooteille vastustuskykyisten, eli resistenttien bakteerien kehittyminen. Heinonen kertoi tutkimuksesta, jossa on tutkittu kotieläintuottajien ja eläinlääkärien suhtatutumista antibioottiresistenssiin Euroopassa.
Tulos oli, että eläinlääkärit pelkäsivät tehokkaiden antibioottien loppuvan pian, mutta tuottajia tilanne ei huolestuttanut.
Heinonen korostaa ennen lääkityspäätöstä näytteiden merkitystä sekä sitä, että käytössä on oikea lääkeaine ja eläintä hoidetaan myös muuten oikein. ”Antibiootteja tarvitaan vain bakteeritulehdukseen, ei virustauteihin, murtumiin ja revähdyksiin.”
Myös lääkkeen oikea annostus on tärkeä. Esimerkiksi emakoita arvioidaan liian usein keskenään saman kokoisiksi.
”On myös syytä muistaa, että lääkitys on vasta puolet hoidosta. Sen lisäksi voidaan tarvita muun muassa sairaskarsinaa, erityisrehua ja nesteytyksen turvaamista”, Heinonen muistutti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





