Saksan hallituksen energiapolitiikka myrkkyä maataloudelle: Viljelykelpoisille pelloille rakennetaan aurinkovoimaa
Riippuvutta Venäjältä tulevasta kaasusta yritetään vähentää Saksassa kaikin keinoin. Peltohehtaaria vuokraava voi saada aurinkovoiman rakentajilta lähes kolme kertaa korkeamman hinnan kuin viljelijältä.
Baijerin Dasingissa kalkkunatilansa ja biokaasulaitoksensa tarpeisiin vehnää, maissia ja rapsia viljelevä Stefan Asum toivottaa tuulimyllyt tervetulleiksi lähipelloille, mutta vieroksuu aurinkovoimaloiden rakentamista viljelysmaalle. Kuva: Oliver BodmerDasingissa Münchenin luoteispuolella isoa kalkkunatilaa pyörittävä Stefan Asum suhtautuu periaatteessa myönteisesti EU:n Green Dealiin eli vihreään siirtymään ja kaikkeen siihen, mitä se tuo maataloudelle.
”Nyt tosin pitäisi laittaa vaihdetta pienemmälle, koska Ukrainan sodan aiheuttama ruokakriisi muuttaa asetelmia sekä energia- että ruokahuollossa”, Asum sanoo esitellessään oman tilansa 640 kilowatin biokaasulaitosta.
Hänen mielestään Saksan hallituksen prioriteetit ovat pielessä, kun riippuvuutta Venäjältä tulevasta kaasusta yritetään vähentää.
Liittokansleri Olaf Scholzin kolmen puolueen koalitio, jossa vihreillä on päävastuu energia- ja ympäristöasioista, painaa kaasua ennen muuta aurinko- ja tuulivoiman lisärakentamissa. Maataloustuottajat ja myös monet energia-asiantuntijat panostaisivat nykyistä enemmän bioenergian tuotantoon.
Asum viljelee kalkkunatilansa rehu- ja bioenergiatarpeisiin vehnää ja maissia. Hän kertoo esimerkin siitä, mihin hallituksen energiapolitiikka johtaa.
”Viljelysmaasta maksetaan täällä meidän alueellamme noin 1500 euroa vuokraa vuodessa, kun se tulee viljelyskäyttöön. Eli kymmenestä hehtaarista saa vuodessa 15000 euroa”, Asum laskee.
”Aurinkovoimalan rakentaja tarjaa parhaassa tapauksessa 5000 euroa hehtaarilta ja takaa energialakiin kirjatun aurinkosähkön syöttöhinnan ansiosta 20 vuoden kiinteän sopimuksen. Eli maanomistaja saa samasta kymmenestä hehtaarista 50000 vuodessa seuraavat 20 vuotta”, kalkkunatilallinen jatkaa.
Scholzin hallituksen tavoitteena on nostaa uusiustuvien energiamuotojen osuus Saksan sähköntuotannosta 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ukrainan sodan vuoksi aurinko- ja tuulienergian lisärakentamista yritetään vauhdittaa entisestään.
Talousministeri Robert Habeckin mukaan pelkästään viljelysmaalle voitaisiin rakentaa jopa 200 gigawatin edestä lisää aurinkovoimaa. Tällä hetkellä Saksassa on aurinkoenergiakapasiteettia noin 60 gigawattia. Siinä on mukana sekä maapohjalle että katoille rakennettuja voimaloita.
Saksan maataloustuottajien keskusliitto DBV suhtautuu penseästi siihen, että viljelysmaata käytetään aurinkovoimaloiden rakennusalustana. Liitto muistuttaa, että potentiaalista viljelysmaata tarvitaan Ukrainan sodan aiheuttaman ruokakriisin helpottamiseen.
”Nykyisen hallituksen linja on selvä. Siellä halutaan ajaa ilmaston lämpenemisen vuoksi maataloutta alas. Eli meillä pitäisi olla vähemmän karjatiloja, jolloin tarvitaan vähemmän rehuviljaa ja niin edelleen”, Asum moittii.
Hänen mielestään järkevämpää olisi viljellä lisää sekä ruokaviljaa että öljykasveja, joita voidaan hyödyntää bioenergian tuottamiseen. Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunut Ukraina on sekä maissin että vehnän tärkeä tuottaja.
”Aurinkovoimaa pitäisi jatkossakin rakentaa maapohjalle, joka ei sovellu viljelyyn”, Asum tähdentää.
Berliinin teknistaloudellisen korkeakoulun uusiutuvien energiajärjestelmien professori Volker Quaschning on muistuttanut, että biomassalla tuotettava energia ei ole riippuvainen tuulesta eikä auringonpaisteesta ja siksi sillä pystytään korvaamaan paremmin nimenomaan maakaasun käyttöä.
Uusiutuvilla energialähteillä katetaan tällä hetkellä noin viidennes Saksan koko primäärienergiatarpeesta. Bioenergian osuus tästä on reilu puolet. Uusiutuvien energiamuotojen tutkimuslaitos ja etujärjestö FNR on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä bioenergian osuus Saksan primäärienergian kulutuksesta olisi mahdollista nostaa jopa 25 prosenttiin.
Näitä arvioita Dasingin kalkkunatilallinen Stefan Asum kuuntelee mielellään. Hän suunnittelee oman biokaasulaitoksensa kapasiteetin kaksinkertaistamista niin, että hän voisis tulevaisuudessa vastata sekä lähiseudun sähkö- että lämpöhuollosta. Se edellyttää kuitenkin, että raaka-ainetta, esimerkiksi maissia tai rapsia on saatavilla järkevään hintaan.
”Tuulimyllyjä voidaan minun puolestani rakentaa vaikka kuinka paljon, mutta viljeysmaan tuhlaaminen paljon hehtaareja nieleviin aurinkovoimaloihin on virhe”, Asum tähdentää.
Lue lisää:
Wall Street Journal: Saksa on valmis lopettamaan öljyn ostamisen Venäjältä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
