Maailman gm-viljelyalakasvoi kahdeksan prosenttia
Kuva: Viestilehtien arkistoMuuntogeenisten (gm) kasvien viljelyala maailmassa kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia 160 miljoonaan hehtaariin.
Maailman maista 29:ssä harjoitettiin gm-viljelyä – yhtä monessa kuin vuotta aiemmin.
Gm-kasveja viljeli 16,7 miljoonaa viljelijää, joista yli 90 prosenttia oli kehitysmaiden pienviljelijöitä. Suuri osa näistä pikkutiloista kasvattaa puuvillaa.
Tilaston on koonnut yhdysvaltalainen biotekniikkamyönteinen järjestö ISAAA.
Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti suurin muuntogeenisten kasvien viljelijä. Viime vuonna sen gm-ala oli 69 miljoonaa hehtaaria.
Toisena on Brasilia runsaalla 30 miljoonalla hehtaarillaan. Siellä kasvu oli jo kolmantena perättäisenä vuonna nopeinta maailmassa, nyt 20 prosenttia.
Vauhdikkaimmin gm-ala kasvaa kehittyvissä maissa. Niissä kasvu toissa vuodesta viime vuoteen oli 11 prosenttia, kun se teollisuusmaissa jäi 5 prosenttiin.
Brasilian lisäksi kovan kasvun maita ovat Argentiina, Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka. Näissä viidessä maassa asuu yhteensä 40 prosenttia maailman väestöstä.
EU:ssa gm-kasveja viljeli viime vuonna kahdeksan maata.
Espanja on EU:n ehdottomasti suurin gm-tuottaja. Siellä viljellään tuhohyönteisiä torjuvaa Bt-maissia.
Gm-kasveista maailmassa viljellään hehtaarimääräisesti eniten soijaa. Toisena tulee maissi.
Yleisin geenitekniikan avulla kasviin siirretty ominaisuus on torjunta-aineen (useimmin glyfosaatin) kestävyys.
Maailman puuvillasta jo 82 prosenttia on gm-lajikkeita. Soijasta vastaava osuus on 75 prosenttia ja maissista 32 prosenttia.
ISAAA:n katsauksessa todetaan, että gm-viljelyyn suhtaudutaan monissa Euroopan maissa epäillen. Siksi Basf ilmoitti tammikuussa lopettavansa kaiken uuden Eurooppaan suunnatun gm-kasvien kehitystyön. EU:ssa jo meneillään olevia hyväksymismenettelyjä yhtiö kuitenkin jatkaa. Hyväksyntää haetaan muun muassa rutonkestävälle Fortuna-perunalle.
Jatkossa ISAAA lataa suuria toiveita gm-vehnän jalostukseen. Maailmalla on meneillään useita hankkeita, jotka tähtäävät vehnän kuivuudensiedon, taudinkestävyyden ja sadon laadun parantamiseen.
SATU LEHTONEN
Tiedot osoitteesta www.isaaa.org
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
