Konekauppa käy maatalouden kustannuskriisistä huolimatta – "Kun investoidaan, sille pitää olla selkeät perusteet ja suunnittelu pitää tehdä huolella"

Agritek Oy:n kaupallinen johtaja Mikko Marttila kertoo, että konekauppa on käynyt suunnitellusti maatalouden kustannuskriisistä huolimatta. Se johtuu siitä, että investointeja suunnitellaan ja niitä myös tehdään suunnitellusti markkinahäiriöistä huolimatta. Kuva: Sanne Katainen

"Toistaiseksi ei ole ollut signaaleja, että suunnitelluista investoinneista vetäydyttäisiin", kertoo Agritek Oy:n kaupallinen johtaja Mikko Marttila.

Konekanta vanhenee Marttilan mukaan koko ajan ja paine on kova saada maatalouteen uusia koneita ja uutta teknologiaa.

Navettainvestoinneissa sen sijaan otetaan nyt lisäaikaa, sanoo NHK:n robottimyyntipäällikkö Jussi Savander.

Kustannuskriisin lisäksi taustalla vaikuttavat maidontuotantoa rajoittavat tuotantosopimukset.

"Intoa ja tahtotilaa olisi investoida pihattonavettaan ja automaattiseen lypsyyn, mutta on epävarmaa, saako investointitukilupaa", Savander kertoo.

NHK:n robottimyyntipäällikkö Jussi Savanderin mukaan pitkittyessään kustannuskriisi alkaisi vaikuttaa jo maatalouden konekaupan puolella. Kuva: Sanne Katainen

Maatalouden investointeja suunnitellaan ja toteutetaan pitkälle ajalle, joten nopeasti eskaloitunut tuotantokustannusten nousu ja huono viljavuosi eivät Marttilan mukaan vaikuta investointeihin suuresti.

"Pitkässä juoksussa olemme huolissamme tilojen kustannuskehityksestä. Pitkittyessään tämä on iso haaste", Savander kuitenkin toteaa.

"Monella tilalla kyllä murehditaan loppuvuoden ja ensi vuoden tilannetta, mutta kun on päätetty kehittää, investointeja tehdään", Marttila sanoo.

Marttilan mukaan Agritek Oy:n konekauppa on käynyt odotusten mukaisesti ja markkina on edelleen kasvava vaikka koneiden kustannuksissa on nähty hienoista nousua komponenttipulan takia.

"Teemme myös kauppaa, jossa on rahoitus mukana eikä mitään signaaleja ole siellä puolella, että kustannuskriisi olisi äkillisesti vaikuttanut maksukykyyn", Marttila toteaa.

"Kiinnostus rahoitusratkaisuja kohtaan on lisääntynyt viime vuosina ja näiden merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa osana tilojen taloussuunnittelua ja investointeja."

Wikli Groupin kehitysjohtaja Arto Korkeamäki sanoo, että maitotiloilta tulee määrällisesti eniten yhteydenottoja, mutta sikatilat ovat painottuneet viime aikoina talouden osalta. Kuva: Sanne Katainen

Kannattavuuskriisi on pakottanut tilat kuitenkin huomioimaan talouttaan tarkemmin.

Talousneuvontapuolella kustannuskriisi näkyy huolestuneisuutena ja varmisteluna, kertoo Wikli Groupin kehitysjohtaja Arto Korkeamäki.

"Sellaisetkin tilat, joilla on mennyt hyvin, alkavat varmistelemaan talouttaan", Korkeamäki sanoo.

Se tarkoittaa käytännössä budjetointia ja välitilinpäätöksiä, joita kysellään nyt Korkeamäen mukaan aiempaa enemmän.

Varsinaiseen kassakriisiin joutuneiden tilojen määrä ei sen sijaan ole dramaattisesti kasvanut.

Tilat saavat myös investoinnit edelleen onnistumaan, sanoo Korkeamäki.

"Rahoituksen kanssa tosin on mennyt tarkemmaksi. Rahoittajat haluavat varmistaa, että kyseisestä yrittäjästä on hoitamaan talouttaan ja tilaansa niin hyvin kuin investointi vaatii. Tarkemmin katsotaan myös tilan historiaa, miten asiat on hoidettu. Uskottavuuden ja realististen laskelmien pitää olla kunnossa rahoitusta varten", Korkeamäki luettelee.

"Yrittäjien pitää pysyä mahdollisimman hyvin kartalla, mikä on tilan talouden tilanne. Kun investoidaan, sille pitää olla selkeät perusteet ja suunnittelu pitää tehdä huolella. Alkutuotannossa katteet ovat pieniä, joten menoseuranta pitää olla tarkkaa", Korkeamäki ohjeistaa investointia miettiviä viljelijöitä.