BSE-riskiaineksen uudesta määritelmästä suuret säästöt
Erittäin
positiivinen asia. Hienoa,
että terve järki
voittaa välillä
ja byrokratiaa
pystytään
karsimaan.«
Hullunlehmän taudin (BSE) riskin vuoksi hävitettävän riskiaineksen määritelmään on tulossa merkittävä muutos.
Euroopan komissio on äänestyksellä jo hyväksynyt suoliston, suoliliepeen ja selkärangan jättämisen hävitettävän materiaalin ulkopuolelle matalan riskin maissa, joihin Suomi kuuluu.
Muutoksen odotetaan tulevan voimaan heinäkuussa. Siitä lähtien Suomessa elintarvikeketjun ulkopuolelle tuhottavaksi määrättyä materiaalia ovat lehmillä vain kallo, silmät, aivot ja selkäydin yli 12 kuukauden ikäisiltä eläimiltä.
Päätös otettiin Suomessa vastaan riemulla.
”Lopultakin! EU lieventää roimasti BSE:n riskiaineksen määritelmää Suomen kaltaiselle mitättömän riskin maalle”, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio hehkutti Twitterissä heti ratkaisevan äänestyksen jälkeen.
Husu-Kallio kertoo odottaneensa tätä ”paluuta normaaliin” suuren osan työurastaan.
Tiukka suhtautuminen BSE-riskiainekseen alkoi hullun lehmän taudin esiintymisestä Euroopassa 1990-luvun lopulla.
Turvallisuussyistä kaikki tautia mahdollisesti levittävä riskimateriaali määrättiin poistettavaksi eläinten ja ihmisten ravintoketjusta teurastuksen yhteydessä.
”On tehty paljon sellaista, mikä ei Suomen näkökulmasta ollut enää oleellista”, Husu-Kallio toteaa.
Hän luottaa vakaasti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn tekemään riskiarvioon, joka on komission päätöksen pohjana.
”Ruokaturvaa tämä ei todellakaan heikennä.”
Riskimateriaalin määritelmän muutos otetaan ilolla vastaan myös lihateollisuudessa.
”Erittäin positiivinen asia. Hienoa, että terve järki voittaa välillä ja byrokratiaa pystytään karsimaan. Tällaisia suomalaisen tuotannon kilpailukykyä parantavia muutoksia tarvitaan lisää”, toteaa teollisten prosessien johtaja Markku Hirvijärvi Atrialta.
Hän arvioi, että muutoksen vaikutus välittyy kuluttajille asti.
”Se voi joissain tuotteissa tuoda kotimaisen vaihtoehdon ulkomaisen rinnalle samaan hintaan.”
Hirvijärven mukaan hävitettävä materiaali vähenee muutoksen jälkeen Atrialla yli miljoona kiloa vuodessa. Euroissa säästöä kertyy satoja tuhansia.
Osa säästöstä syntyy työmäärän ja hävitystarpeen vähenemisestä, osa ennen hävitettäväksi menneen materiaalin saamisesta hyötykäyttöön esimerkiksi minkinrehujen valmistuksessa.
HKScanissa keskustelua aiheesta on myös seurattu tiukasti.
Lopulta päätös muutosehdotuksesta tuli jopa yllättävän nopeasti, kiittelee yhtiön biotech-liiketoimintalinjan johtaja Mika Paulamäki.
”Sillä on suuri merkitys, koska positiivinen taloudellinen vaikutus tulee kahta kautta. Hävityskulut vähenevät ja materiaalille voidaan miettiä muuta käyttöä.”
Yhtiö odottaa vielä lopullista muutospäätöstä ennen tarkempia suunnitelmia.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
