Tukiuudistuksen viivästyminenei aiheuta vuokrasopimusharmeja
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistuksen viivästymisestä ei aiheudu harmaita hiuksia sen enempää vuokralaisille kuin vuokranantajillekaan, vakuuttaa MTK:n maatalouslinjan lakimies Marica Twerin.
Monet viljelijät ovat pohtineet, kuinka pitkän vuokrasopimuksen päättymässä olevien sopimusten jatkoksi uskaltaa tehdä tilanteessa, jossa vuoden 2015 ympäristökorvaussitoumuksen ehdoista ei ole tietoa.
Ympäristötukisitoumus vaikuttaa myös pellonvuokrasopimuksiin. Nykyisessä järjestelmässä peltolohko menettää ympäristötukikelpoisuutensa, jos se on yhdenkin vuoden sellaisen henkilön hallinnassa, joka ei ole sitoutunut ympäristötukeen. Ympäristötukikelpoisuuden menetys alentaisi pellon arvoa.
Jotta lohko ei menetä ympäristötukikelpoisuuttaan, monissa vuokrasopimuksissa vuokraajan edellytetään olevan mukana ympäristötuessa koko vuokra-ajan.
Toisaalta viljelijä voi nykyisellä tukikaudella menettää hänelle jo maksetun ympäristötuen, mikäli vuokralohko siirtyy kesken sitoumuskauden uudelle, ympäristötukeen sitoutumattomalle viljelijälle.
Siksi esimerkiksi MTK:n jäsenilleen tarjoamassa vuokrasopimusmallissa vuokranantaja voi sitoutua vuokraamaan lohkon sopimuksen päättymisen jälkeen viljelijälle, joka on sitoutunut ympäristötukeen.
MTK:n lähtökohtana on, että ympäristökorvauksen ehdoista käytävissä neuvotteluissa saadaan aikaan sellainen järjestelmä, johon jokainen viljelijä pystyy sitoutumaan, Twerin korostaa.
”Tällä hetkellä vaikuttaa myös siltä, että seuraavalla ympäristökorvauskaudella lohko ei ehkä menetä tukikelpoisuuttaan, jos se siirtyy ei-sitoutuneelle viljelijälle.”
Jos viljelijä ei enää kykenisi kesken vuokrasopimuskauden sitoutumaan ympäristötukeen, Twerin kehottaa ottamaan viipymättä yhteyttä vuokranantajaan.
”Silloin on molempien osapuolten etu, että vuokrasopimus puretaan.”
Toinen viljelijöitä askarruttanut asia on tilatukioikeuksien kohtalo. Edelleenkään ei ole varmuutta siitä, säilyvätkö nykyiset tukioikeudet cap-uudistuksessa vai lakkautetaanko ne.
Mikäli alkuperäinen cap-uudistuksen aikataulu olisi pitänyt, tukioikeudet olisi lakkautettu tämän vuoden lopussa ja uudet perustettu ensi vuoden kevään tukihakemuksen perusteella aktiiviviljelijöille.
”MTK ei ole sen enempää lakkauttamisen kuin säilyttämisenkään puolella. MTK:n mukaan oleellista on vain se, että viljelijä saa sen, mikä viljelijälle kuuluu. Miten se hoidetaan, on hallinnon asia.”
Suomen viljelyalasta on tällä hetkellä vuokrattuna noin 35 prosenttia. Siitä ei kuitenkaan ole olemassa tietoa, miten pitkiä vuokrasopimukset ovat, ja kuinka suuri osa niistä on katkolla tänä tai ensi keväänä.
”Siihen nähden, että niin suuri osa Suomen pelloista on vuokrattuina, osapuolten välisiä kiistoja meillä on hyvin vähän. Esimerkiksi vuonna 2006 käyttöön otetuista tilatukioikeuksista oikeusjuttuja ei ole tiedossa juuri lainkaan.”
Twerin muistuttaa, että mahdollisimman pitkä vuokrasopimus on sekä vuokraajan että vuokranantajan etu.
”Jos esimerkiksi vaatimus ympäristötukeen sitoutumisesta hirvittää vuokrasopimusta tehdessä, viljelijä voi aina esittää vuokrasopimukseen irtisanomisehtoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että yleinen irtisanomisehto antaa myös vuokranantajalle oikeuden sopimuksen irtisanomiseen.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
