Aloittavia viljelijöitä yhä vähemmän - starttirahaa hakenut 77 tänä vuonna

Kuva: Markku Vuorikari

Aloittavia viljelijöitä on yhä vähemmän, tai ainakin aloitustukea saavia. Kevään aikana 77 nuorta on hakenut tilanpidon aloitustukea, kun vuosi sitten heitä oli lähes sata.

Alkuvuoden perusteella voidaan arvioida, että aloitustukea saavien määrä jää tänä vuonna 250:n tuntumaan, toteaa erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta.

Virasto tiedotti keskiviikkona maaliskuun puolivälin tilanteen.

Näyttää siltä, että aloittavien maatilojen määrät eivät ainakaan ole lisääntymässä tulevina vuosina, Kuusela ennustaa.

Aloittavien viljelijöiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2018 huipun jälkeen. Aloitustuki myönnettiin viime vuonna 280 uudelle viljelijälle, kun vuonna 2018 tilanpidon aloitti 447 aloitustukea saanutta viljelijää.

Vuoden 2018 huippua selittää luopumistuen päättyminen. Sitä ennen määrä oli noin 300.

Noin 250 aloitustuen saajaa tarkoittaa noin 10 000 tilaa, jos sukupolvi vaihtuisi 40 vuodessa. Tällä hetkellä tiloja on noin 46 000.

Vaikka viljelijöiden määrä vähenee, tuotanto ei juuri muutu. Jatkavat tilat ovat entistä suurempia.

Maatalousinvestoinnit ovat kasvaneet viisi vuotta peräkkäin eli koko nykyisen rahoituskauden ajan eikä tämä vuosi muuta tilannetta, Kuusela arvioi.

On ilmeistä, että avustusvarat ja valtiontakaukset on käytetty ennen syksyä varsinkin, kun määrärahoja leikattiin tälle vuodelle.

Viime vuonna rahoitettiin 2500 investointia ja investointien yhteismäärä oli ennätyksellisen iso. Hakemukset painottuvat C-alueelle.

Eniten tukia myönnettiin maito- ja lihakarjahankkeisiin sekä kasvinhuoneiden rakentamiseen. Kohteet ovat myös entistä suurempia. Puolentoista miljoonan euron katto tuli vastaan parissakymmenessä tapauksessa.

Eniten hakemuksia jätettiin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä sijaitsee valtaosa Suomen maatiloista.