Tavoitteena 8000 kilon hehtaarisato – miten maan kunto kestää?

"Rehuöljyretikka ja valkosinappi toimivat maan rakenteen parantamisen lisäksi myös maaperää desinfioivina kasveina", kertoo Pasi Myllymäki. Kuva: Sanne Katainen

Maan rakenne kiinnostaa yhä useampaa viljelijää. Rakenne vaikuttaa suoraan pellon kasvukuntoon, millä taas on taloudellisia vaikutuksia. Jos maa ei ole siinä kunnossa, että siinä voisi kasvaa 8000 kilon hehtaarisatoja, ei sieltä ole sitä syytä odottaakaan.

Maan kasvukuntoa heikentävät ravinteiden puutoksen lisäksi erilaiset tiivistymät. Maaperä voi tiivistyä suurten koneiden, korkeiden rengaspaineiden, väärän muokkausajankohdan tai muokkaustavan vuoksi. Tiivistymä voi olla heti muokkauskerroksen alla tai syvemmällä, jolloin sen vaikutukset ovat erilaiset.

Jos maaperä on tiivistynyt, eivät kasvin juuret pääse kasvamaan kohti ravinteita, jolloin maassa oleva ravinnepotentiaali menee hukkaan. Tiivistynyt maa kestää myös heikommin suuria sateita, sillä vedelle ei ole tilaa ujuttautua maan syvempiin kerroksiin, vaan vesi jää pinnalle ja pahimmillaan hukuttaa kasvustot.

Maan rakennetta voidaan parantaa ja tiivistymiä rikkoa erilaisilla kasvivalinnoilla ja muokkauksella.

Maan rakennetta parhaiten parantavat kasvit, joilla on vahva ja laaja juuristo. Omiaan tähän ovat nurmet sekä palkokasvit, joilla on paksu, syvälle ulottuva pääjuuri. Juuret tekevät kasvaessaan maahan koloja ja reikiä, jotka rikkovat maan rakennetta. Vesitalous paranee ja lieroilla on enemmän tilaa muokata maata yhä hienommaksi.

Nurmen ja palkokasvien lisääminen varsinkin juures- ja vihannestilan viljelykiertoon voi olla haastavaa.

Sokerijuurikas-, juures- ja vihannestilojen viljelykiertoon sopii esimerkiksi rehuöljyretikka, joka parantaa maan rakennetta vahvan ja laajan juuristonsa avulla. Rehuöljyretikka kuuluu saneerauskasveihin.

Pasi Myllymäki S.G. Niemiseltä kertoo, että saneerauskasvien maan kasvukuntoa parantavat ominaisuudet eivät rajoitu vain maan rakenteeseen.

”Ne toimivat kerääjäkasveina, minkä lisäksi niillä on myös maata desinfioivia vaikutuksia.”

Kasvusto murskataan peltoon kukintavaiheessa ja kynnetään. Murskatussa kasvustossa alkaa biofumigaatio eli kaasuuntuminen. Kaasut tuhoavat rikkakasveja ja kasvitauteja.

”Saneerauskasvit toimivat hyvin sokerijuurikkaan ankeroista vastaan sekä ehkäisevät maalevintäisten tautien leviämistä”, Myllymäki kertoo.

Suurin hyöty tulee Myllymäen mukaan kuitenkin siitä, että maatuva kasvusto lisää maan humuspitoisuutta.

Saneerauskasvit kuuluvat ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin tukikaudella 2015–2020. Niiden viljelyyn voi saada tukea, jos tilalla viljellään perunaa, sokerijuurikasta tai avomaanvihanneksia.

”Tuen saaminen on lisännyt saneerauskasvien viljelyn kannattavuutta ja sitä kautta myös niiden tunnettavuutta”, Myllymäki toteaa.

Västankvarnin peltopäivässä Inkoossa viime viikon torstaina paneuduttiin toden teolla maan rakenteeseen ja kasvukuntoon.

Näyttelyssä pääsi koeruutujen ja muokkausnäytösten lisäksi tutustumaan maan rakenteeseen aivan lähietäisyydeltä peltoon kaivetussa maakuopassa. Helsingin yliopiston professori Laura Alakukku esitteli eroja häiriintymättömän ja jankkuroidun maan välillä sekä selitti eri rakenteiden merkitystä.

”Maan rakenteesta tai sen parantamisen vaatimista toimenpiteistä ei voi sanoa mitään näkemättä”, Alakukku muistutti.

Hän lisäsi, että ainoa keino selvittää mahdolliset ongelmat omalla pellolla on ottaa lapio kauniiseen käteen. Hätiköityjä parannusratkaisuja on syytä välttää, sillä niillä voi tehdä rakenteelle myös hallaa.