Keskieurooppalainen sikaketju pulassa salmonellan takia
Salmonella on sianlihantuotannon vitsaus monessa EU-maassa. Kansainvälinen symposium kokoontuu Saksaan pohtimaan keinoja taudin kampittamiseksi.
Salmonella ei ole suomalaisen sikaketjun vitsaus. Kuva: Jaana KankaanpääIhmisten riski saada salmonella sianlihasta kasvaa koko ajan samaan aikaan kuin salmonellan aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat vähentyneet.
Sianlihaketju onkin epäonnistunut salmonellan torjunnassa, vaikka sitä koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa 12 vuotta, sanoo Global Meatsin haastattelema tohtori Verena Gotter rokotteita valmistavasta IDT Biologika -yhtiöstä.
Gotterin mielestä olisi pitänyt ottaa mallia siipikarjaketjusta, jossa salmonella on saatu kuriin rokotuksilla. Epäonnistumiseen on toinenkin syy: sianlihaketju ei ole keskustellut aiheesta, joten yhteinen näkemys valvonnasta ja torjunnasta on jäänyt syntymättä.
Salmonella aiheuttaa sianlihantuotannolle suuria taloudellisia menetyksiä. Esimerkiksi Saksan suurin lihanjalostaja vähentää jokaisesta saastuneesta ruhosta 30 senttiä kilo.
Saksassa on koolla kolmipäiväinen symposium, joka käsittelee sikojen salmonellaa. Paikalla on kolmisenkymmentä asiantuntijaa muun muassa yliopistoista, teurastamoista ja laboratorioista. Tilaisuuden järjestää rokotteita valmistava IDT Biologika.
Mukana on edustajia Saksan lisäksi Belgiasta, Tanskasta, Ranskasta, Espanjasta ja Isosta-Britanniasta.
Suomessa erinomainen tilanne
Suomi ja Ruotsi saivat EU-jäsenyyden alkaessa unionilta poikkeusluvan pitää yllä muita jäsenmaita tiukempaa kansallista salmonellan valvontaohjelmaa.
Sen avulla koko elintarvikeketju on kyennyt pitämään salmonellan kurissa ilman rokotuksia. Esimerkiksi kotimaisia raakoja kananmunia voi syödä turvallisin mielin.
Valtaosa salmonellan aiheuttamista ruokamyrkytyksistä on peräisin ulkomailta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
