Näitä haluttaisiin Venäjälle lisää – suomalaishiehot ovat niin hyviä, että niiden osallistumista venäläisiin karjanäyttelyihin on rajoitettu

Venäjälle myytävien ayrshire-hiehojen kunto tarkistetaan ennen rajan ylitystä. Kuljettaja Igor Kotin avaa luukut rajaeläinlääkäri Johanna Kankaanpäälle. Kuva: Maija Partanen

Venäjä kehittää maidontuotantoaan hankkimalla korkealuokkaista eläinainesta Euroopasta, uutisoi Bloomberg viime viikolla. Suomesta Venäjälle on myyty tasokkaita ayrshire-hiehoja jo pitkään.

”Parhaimmillaan tuossa on ­seisonut kahdeksan täyttä karja-­autoa vierekkäin”, Faban vientipäällikkö Olga Smirnova osoittaa Tullin parkkialuetta Vaalimaan raja-asemalla Virolahdella.

Tällä kertaa karja-autoja seisoo parkissa vain yksi. Syy on Suomen niukka hiehotarjonta. ”Kysyntää olisi reilusti, mutta meillä ei riitä myytäviä hiehoja”, Smirnova selittää.

Yhä useampi suomalaistila siementää lypsylehmiä liharoduilla, jolloin ylimääräisiä lypsy­rotuisia hiehoja ei synny.

Lue myös: Venäjä puskee maidon viejämaaksi Putinin käskyllä ja eurooppalaisilla hiehoilla

Tullin auto saattaa eläinkuljetuksen rajatarkastukseen, jonne eläinkuljetus pääsee jonon ohi. 

Suomalaishiehojen taso tiedetään naapurimaassa niin kovaksi, että niiden osallistumista karjanäyttelyihin on nykyisin rajoitettu. Se tapahtui sen jälkeen, kun Mikkelistä lähtöisin oleva lehmä valittiin rotunsa parhaaksi koko maassa, Smirnova kertoo.

Suomesta on viety Venäjälle perinteisesti ayrshire-rotua. ”Se on brändi siellä”, Smirnova sanoo.

Ensimmäiset ayrshiret vietiin Faban kautta jo 60 vuotta sitten. Sama tila on asiakkaana edelleen. ”Siellä on varmaan Venäjän suurin ja paras ay-karja”, Smirnova veikkaa.

Nautakuljetus suuntaa Vaalimaalta ensin tullitarkastukseen Pietariin. Kuva: Maija Partanen

Venäläisen kuljetusyhtiön karja-autosta kuikuilee ruskeavalkoisia päitä, kun luukkuja avataan eläinlääkärin tarkastusta varten. Matkustajat ovat nytkin ayrshirejä, ja määränpää tällä kertaa rajan läheisyydessä Karjalan tasavallassa.

Eläinsuojelutarkastus tehdään kaikille kaupallisesti rajan yli vietäville selkärankaisille. Rajaeläinlääkäri Johanna Kankaanpää tarkistaa eläinten kunnon ja lukumäärän lisäksi kuljettajan ja auton luvat sekä reittisuunnitelman, johon on merkitty lepo- ja ruokinta-ajat. Vaikka auto on venäläinen, se täyttää EU:n vaatimukset eläinkuljetuksille. Mukana on rehua koko matkan tarpeisiin.

Ennen lähtöä hiehot ovat olleet kuukauden karanteenissa, ja sama toistuu perille päästyä.

Rajan yli matkustaa tässä erässä 33 genomitestattua tiinettä hiehoa, joilla on korkea jalostusarvo. Ne ovat suomalaista ydinkarjaa ja menevät samaan käyttöön myös Venäjällä.

”Karjalassa on päärotuna edelleen ayrshire. Nämä tukevat rodun kehittämistä siellä”, Smirnova sanoo.

Eläimet on valittu suomalaistiloilta tiukalla seulalla ensin jalostusarvon ja tuotosodotuksen mukaan, ja sen jälkeen vielä paikan päällä tarkastaen muun muassa tiineyden vaihe sekä jalkojen ja ihon kunto.

”Vaatimukset ovat kovat. Kohdetilat ovat isoja ja moderneja. Lehmien olot ovat siellä hyvin samankaltaiset kuin uusissa pihatoissa Suomessa.”

Kuljettaja Igor Kotin ilmoittaa, kun hiehot ovat päässeet perille. Kuva: Maija Partanen

Vienti on tarkkaa työtä. Pienikin virhe kirjaimissa tai numeroissa voi keskeyttää matkan.

”Onneksi kaikki on yleensä sujunut hyvin. Kun hiehot ovat perillä, saan aina viestin, jossa kerrotaan miten matka ja purku sujuivat”, Smirnova kertoo.

Muutama vuosi sitten hyönteisten kautta leviävän Schmallenberg-viruksen löytymisen aikaan erä karanteenissa olleita hiehoja jouduttiin myymään Suomessa, koska Venäjä kielsi niiden tuonnin.

”Se oli tappio, joka liittyy tähän bisnekseen. Onneksi eläimille löytyi uusia koteja Suomessa aika nopeasti.”

Faba vie nautoja myös EU-maihin. Sinne matka taittuu lahden yli laivalla, eikä karanteenia EU-maiden välillä tarvita. Puolaan on viety lypsyrotuisia ensikoita ja marraskuussa Viroon lähtee 60 vasikkaa.

”Jatkuvasta viennistä Viroon neuvotellaan parhaillaan”, Smirnova sanoo tyytyväisenä.