Sirolan luomulammastilalla lomittajien tehtävänä oli tarkastaa laiduntavan oxford down -lammaskatraan tilanne. MT:n kuvaaja ikuisti lampaita lähietäisyydeltä. Kuva: Terhi Torikka
Jatkuuko hallitsevan lomitusmestarin valtakausi? Suomen paras lomittaja ratkeaa lauantaina 13.9.
Maatalouslomittajien SM-kisat alkoivat perjantaina 12.9. lampaisiin liittyvällä laiduntehtävällä Tohmajärvellä. Mukana on myös edellisen, vuonna 2015 pidetyn, kisan voittaja.
Suomen paras maatalouslomittaja -kilpailun kuusi finalistia kuuntelivat keskittyneinä ohjeita ensimmäiseen tehtävään Sirolan luomulammastilalla perjantaiaamuna 12.9.2025. Kuva: Lari Lievonen”Saavut lomittamaan lammastilalle, jossa lampaat ovat vielä laitumella. Alueella on voimakas petopaine, joka voi vaikuttaa työskentelyysi lomituksen aikana.”
Näin alkoi ensimmäinen tehtävänanto maatalouslomittajien SM-kisoissa Sirolan luomulammastilalla Tohmajärvellä. Kaikkien kuuden finaaliin selviytyneen kilpailijan tehtävänä oli havainnoida lammaslaumaa sekä laidunta.
Ennen tehtävän alkua lampuri Roosa Honkanen perehdytti kattavasti kilpailijat tilan toimintaan ja lampaiden hoitotoimiin.
”Mitä parempi opastus on ja mitä enemmän siihen käytettään aikaa, sitä paremmin lomittaja tehtävistään selviää.”
”Mitä parempi opastus on ja mitä enemmän siihen käytettään aikaa, sitä paremmin lomittaja tehtävistään selviää”, totesi lomittaja Jarno Renvall Keuruun lomituspalveluista.
Jämsäläisellä Renvallilla on työstä jo 34 vuoden kokemus. Hän on myös hallitseva Suomen mestari, ollut jo kymmenen vuotta, sillä valtakunnallisesta paremmuudesta on kisattu viimeksi vuonna 2015.
Nyt Renvall olisi jo ollut valmis jättäytymään kisoissa muuhun rooliin, mutta päätyi kuitenkin lopulta mukaan.
Ala on uran aikana ehtinyt muuttua valtavasti, toteaa Renvall, joka ensimmäiset työvuotensa kulki tiloille mopolla myös kovissa pakkasissa.
”Välillä piti aamulla herättää lossikuski, jotta pääsi perille.”
Häntäkin pidemmän uran lomittajana on tehnyt finalisti Maritta Komulainen, joka aloitti lomitustyön 40 vuotta sitten.
”Hyvä työ tämä on ollut, kun on sattunut mukavia tiloja. Kommunikointi tilan kanssa vaikuttaa paljon työhön”, Pohjois-Karjalan lomituspalveluissa työskentelevä Komulainen sanoo.
”Hyvä työ tämä on ollut, kun on sattunut mukavia tiloja. Kommunikointi tilan kanssa vaikuttaa paljon työhön.”
Finalisteista uusimpina alalle ovat tulleet Pohjois-Karjalan lomituspalveluiden Heino Kakko 1,5 vuotta sitten ja Toholammin lomituspalveluiden Venla Punkari 4 vuotta sitten. Kakko työskenteli aiemmin maatilalla, mutta kaipasi ennakoitavampia työaikoja.
Punkaria miellyttää erilaisilla tiloilla työskenteleminen. ”Aina voi oppia uutta, niin tilallisilta kuin toisilta lomittajilta.”
Toholammin lomituspalveluissa työskentelevän Mervi Hyvärin houkuttelivat alalle 25 vuotta sitten eläimet.
”Ja niiden takia olen alalla myös pysynyt”, Hyväri toteaa.
Kilpaileminen rennolla meiningillä on hänestä mukavaa. ”Ensimmäinen tehtävä oli ihana, ja oppi uusiakin asioita.”
Lomittajan työn miinuspuoliin lukeutuu monen mielestä kaksiosainen työpäivä. ”Kaikki eivät ehkä ymmärrä, miten sidottuja olemme työhön koko päivän”, Vehmaan lomituspalveluissa työskentelevä Antti Juhala toteaa.
”Sesonkiaikoina voisi hyvin vaikka levittää lantaa tai tehdä muuta navettatöiden välillä”, hän pohtii.
Työaika on kuitenkin rajattu karjatalouden välttämättömiin töihin. Renvallin mielestä kaikilla robottilypsytiloilla työpäivä voitaisiin säätää yhtenäiseksi, kuten se osalla tiloista on.
”Kaikki eivät ehkä ymmärrä, miten sidottuja olemme työhön koko päivän.”
Kuusi finalistia on valittu ensin valtakunnallisen kirjallisen karsinnan kautta. Siihen osallistui Suomen noin 1500 lomittajasta suurin osa, kertoo lomituspalvelujen johtaja Salla Heinonen Pohjois-Karjalan lomituspalveluista.
Suomi jaettiin kolmeen alueeseen, joilta kaikilta 8 parasta pääsi semifinaaleihin. Ne käytiin maaseutuoppilaitoksissa Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Kunkin semifinaalin kaksi parasta pääsi mukaan finaaliin.
Kilpailun parhaimmistolle on luvassa rahapalkinnot, joita sponsoroivat Mela ja MTK. Lisäksi lahjoituksena on saatu tavarapalkintoja, Heinonen kertoo.
”Muistakaa, että te teette tosi tärkeää työtä.”
Lammastehtävä sujui kilpailijoilta hyvin, vaikka lampaat eläiminä olivat monelle melko vieraita.
”Aita-asiat otettiin hyvin huomioon, mutta fokus olisi voinut olla hieman enemmän eläimissä”, Honkanen totesi loppupalautteessa.
”Muistakaa, että te teette tosi tärkeää työtä”, Honkanen huikkasi saatellessaan kilpailijoita.
Ensimmäisen kisapäivän toinen tehtävä oli parsilypsy. Lauantaina 13.9. kilpailu jatkuu Koivikon kartanolla Kiteellä, missä myös yleisöllä on mahdollisuus seurata kisaa sadonkorjuuta juhlistavien Elomarkkinoiden ohessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
