Maantietoimitus ei estä pellon laitamien viljelyä

Kuva: Kari Salonen

Viimeiset olemassa olevalle tieverkostolle tehtävistä maantietoimituksista tehdään ensi vuoden aikana.

Eniten maantietoimituksia on vielä tekemättä Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, joissa tieverkkokin on tihein, kertoo kiinteistöpäällikkö Pekka Korhonen Liikennevirastosta.

Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomessa työ on jo suureksi osaksi valmistunut.

Elykeskukset, Maanmittauslaitos sekä Tiehallinto ja sen korvannut Liikennevirasto ovat käyneet läpi viime vuosien aikana lähes 20 000 kilometrin verran maanteitä, kertoo Liikenneviraston lakimies Seppo Kaasinen .

Vielä kymmenen vuotta sitten neljännekseltä Suomen 78 000 tiekilometristä puuttui rajat tien varressa olevia kiinteistöjä vastaan. Maantietoimituksessa tiealueiden rajat on merkitty maastoon.

Korhosen mukaan maantietoimitukset ovat maksaneet Liikennevirastolle vuodessa 5–7 miljoonaa euroa.

Useat käytössä olevista maanteistä on perustettu aikanaan maanomistajien maalle ilman, että niiden rajoja on merkitty maastoon. Tiet ovat myös vuosien saatossa käytön ja kunnostustöiden myötä levenneet.

”Maantietoimitukset ovat olleet tarpeen myös maanomistajien oikeusturvan kannalta”, Korhonen toteaa.

”Nyt viljelijä tietää, mihin pelto loppuu ja mistä tie alkaa.”

Valtion omistukseen siirtyneistä alueista on maksettu maanomistajille.

Sen sijaan pellon viljelykäyttöön omistajan vaihdos ei pääsääntöisesti ole vaikuttanut, Kaasinen korostaa.

”Jos tiealueeseen siirtynyttä pellon osaa ei tarvita tiekäyttöön, sitä voi edelleen viljellä entiseen tapaan.”