Naudan sorkanjälki jättää muutakin kuin päästöjä – tuottajan mielestä julkisuuden hiilikeskustelu on pikaraiteilla

Perinneympäristöt kasvavat umpeen ilman laiduntavia nautoja. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa keinoa laskea, millaisia vaikutuksia biodiversiteetistä huolehtimisella on nautojen hiilijalanjälkeen. 

Naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on julkisen keskustelun kuuma peruna, johon on tuottajien vaikea tarttua ilman faktoja.

"Julkisuudessa hiilikeskustelu on pikaraiteilla", sanoo ähtäriläinen lihakarjanjalostaja Arto Isomäki.

"Naudanlihantuotantoon liittyvät myös eettiset ja ekologiset asiat. Suomessa naudat ruokitaan nurmella ja saavat pieniä määriä väkirehua."

Isomäki oli yksi emolehmätuotannon tulevaisuutta 26.10. käsitelleen paneelin jäsen.

Kotieläintieteen tohtori Maiju Pesosen mukaan naudanlihantuotannon hiilijalanjäljestä ei ole olemassa valtakunnallista laskelmaa.

"On tekninen juttu, millaisen jalanjäljen saa. Se riippuu yksinomaan siitä, mitä asioita laskelmassa otetaan mukaan", kertoi paneelin keskustelijoihin kuulunut Pesonen.

Maitorotuisiin vasikoihin perustuvan naudanlihankasvatuksen jälki on aina emolehmätuotantoa pienempi, mutta tasoa ei tiedetä. Tarvitaan lisää laskentaa ja tutkimustietoa, Pesonen kertoo.

Hänen mukaansa yksi keino vastata kuluttajien tiedonjanoon olisi malli, jonka avulla tilat voisivat laskea oman jalanjälkensä. Tätä monipuolisempi tapa kertoa tuotannon ympäristövaikutuksista olisivat elinkaarilaskelmat.

Elinkaarilaskelmiin on Pesosen mukaan mahdollista liittää biodiversiteettiasioita. "Iso pointti on, miten nurmi jatkossa otetaan mukaan. Ei ole päteviä päätelmiä siitä, sitooko nurmi hiiltä vai ei."

Paneelin järjesti Suomen Limousinkasvattajat ry.

Lue myös

HKScan antoi tiedot lihaketjunsa hiili- ja vesijalanjäljestä nuorille koodaajille: Tuloksena oli uusi sovellus, jolla voi seurata ruokavalintojen ympäristövaikutuksia