Suomalaisen viljelijän tuskin tarvitsee investoida itsestään pelloilla liikkuviin traktoreihin edes 50 vuoden päästä
Itsestään kulkevien traktorien sijaan suomalaisilla viljelmillä tullaan todennäköisesti näkemään lisääntynyttä täsmäviljelyteknologiaa sekä tekoälyä esimerkiksi kasvinsuojelussa.
Tulevaisuuden kasvinsuojeluruiskun toimintaperiaate voisi olla nykyistä tarkempi. Sen sijaan, että rikkakasvien torjunnassa koko kasvusto ruiskutetaan, voisivat kamerat tunnistaa eri rikkakasveja ja järjestelmä annostella juuri oikean aineen kyseiselle rikalle. Kuva: Timo FilpusSuomalaisen viljelijän tuskin tarvitsee aivan lähitulevaisuudessa, tai edes 50 vuoden päästä varautua investoimaan itsestään pellolla liikkuviin traktoreihin, ennustaa Münchenin teknillisen yliopiston maatalouskoneautomaation professori Timo Oksanen.
Syitä tähän on monia. Ensinnäkin yleiskäyttöinen traktori, joka tekisi kaikki työt kynnöistä ruiskutuksiin, on vaikea toteuttaa. Vaikka se teknisesti on mahdollista, koneen hinta nousisi tavallisen viljelijän ulottumattomiin.
Omat haasteensa toisi Suomen tyypillinen maaseudun infrastruktuuri. Pellot ovat hajallaan ja koneen pitäisi pystyä kulkemaan tietä pitkin.
”Ehkä jos autot joskus olisivat autonomisia, silloin traktorin siirtyminen pellolta toiselle voisi olla mahdollista”, Oksanen pohtii.
Esimerkiksi Australiassa autonomiset koneet otetaan todennäköisesti melko pian käyttöön.
”Siellä pinta-alat ovat isoja ja työtä on satoon suhteutettuna paljon. Harva asutus edesauttaa autonomisten koneiden käyttöä.”
Oksanen uskoo, että autonomisille koneille tulee paikkansa suomalaisilla viljelyksillä. Koneille on käyttöä erityisesti vihannesviljelyssä, jossa sadon arvo on tavanomaista viljanviljelyä suurempi.
”Isojen yleistraktorien sijaan nämä koneet olisivat vain yhtä työtä tekeviä, esimerkiksi pieniä kylvörobotteja”, Oksanen selittää.
Vertailukohta löytyy karjatiloilta: lypsyrobotti on yleistä teknologiaa monilla tiloilla, mutta se hoitaa vain yhden työvaiheen.
Oksanen näkee maanviljelyn olevan 50 vuoden päästä tiukasti säänneltyä.
”Voi hyvin olla, että kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita saa käyttää vain, jos käytössä on tietynlaista teknologiaa ja tekoälyä”, Oksanen pohtii.
Hän epäilee myös dieselin käytön olevan kontrolloitua hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi.
Sääntely pakottaa teknologian kehittymään ja toimii ulkoisena motivaationa.
”Jos esimerkiksi glyfosaatin käyttö kielletään ja tarvitaan mekaanista rikkakasvien torjuntaa, autonomisia harausrobotteja on pakko alkaa kehittää markkinoille”, Oksanen kertoo.
Aivan vielä ei kuitenkaan olla siinä vaiheessa, että suomalaisilla pelloilla nähtäisiin autonomisia koneita. Sen sijaan ”edelläkävijöiden” käytössä jo oleva täsmäviljelyteknologia yleistyy lähitulevaisuudessa.
”Sen sisällyttämistä tukijärjestelmään on jo väläytelty”, Oksanen huomauttaa.
Esimerkiksi automaattiohjauksen kehittely ja yleistyminen on vienyt vuosikymmeniä.
"Ensimmäiset tuotteet tulivat markkinoille 2000-luvun vaihteessa, mutta uusissa traktoreissa automaattiohjaus on jo lähes vakiovaruste. Hintakin on tullut alas huomattavasti", Oksanen sanoo.
Jos täsmäviljelyteknologia yleistyy parhaillaan, mutta autonomiset koneet eivät vielä ole ajankohtaisia seuraavien 50 vuoden aikana, niin mitä tässä välissä on odotettavissa?
"Kehitteillä on kasvinsuojeluruisku, joka pystyy tunnistamaan rikkakasvit ja osaa valita lennosta oikean aineen ja oikean suuttimen. Prototyyppejä on jo esitelty", Oksanen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
