MTK haluaa Suomeen maailman parhaan ja toimivimman eläinten hyvinvointilain
Vastuullisuus ja laatu ovat Suomen kotieläintuottajien strategia jo ennestään, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korostaa.
Suomi on eläinten hyvinvoinnissa edelläkävijä muun muassa porsaiden saparoissa. Kuva: Markku VuorikariMTK allekirjoittaa suurimman osan siitä, mitä uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksessa esitetään.
"Eläinten hyvinvointi on tuotannon vastuullisuuden keskeinen tekijä", MTK:n johtokunta painotti, kun se keskiviikkona hyväksyi lakiluonnoksesta annettavan lausunnon. Samalla johtokunta muistutti, että Suomi on eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamisessa edelläkävijä Euroopassa.
"Meillä on eläinsuojelutahojen kanssa yhteinen tavoite: eläinten hyvinvoinnin edistäminen", puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
"Lähes kaikki Suomen sikatilat ja valtaosa nautatiloista on mukana säännöllisessä eläinten terveydenhuollossa. Eläinten terveys on tärkeä osa eläinten parempaa hyvinvointia", MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala sanoo.
"Suomessa tuo pitkään tehty työ näkyy nyt lääkkeiden käytön vähäisyytenä sekä laadukkaina ja turvallisina kotieläintuotteina."
MTK toivoo lopullisen lain olevan selkeä ja yksiselitteinen. Jokaisen suomalaisen on voitava ymmärtää, mihin eläinten hyvinvointisäädökset velvoittavat. Lakiin ei tule nostaa epäselviä tai tuntemattomia käsitteitä, jotka voisivat aiheuttaa eläinten hoitajat yllättäviä tulkintoja.
MTK kannattaa lakiin esitettyjä määräyksiä kivunlievityksestä, kun esimerkiksi nautoja nupoutetaan tai karjupossuja kastroidaan.
Sen sijaan MTK ei pidä tarpeellisena kieltää parsinavettoja ja emakkojen porsitushäkkejä. Järjestö ei myöskään halua, että laki aiheuttaa suomalaiselle tuotannolle niin suuria kustannuksia, ettei vastuullinen tuotanto ole enää kilpailukykyinen.
Parsinavetat poistuvat varsin nopeasti muutenkin, kunhan navettojen rakentamiseen ja uudistamiseen on kannusteita, Suojala sanoo.
Paras kannustin MTK:n mielestä olisi, jos kiinnostus eläinten hyvinvoinnista näkyisi kuluttajien valmiudessa maksaa siitä tuotteiden hinnassa. Yhteiskunta voisi kannustaa myös investointituilla.
"Viljelijät ovat aina olleet innokkaita kokeilemaan uusia parempia tapoja tehdä asioita. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on yksi niistä", Suojala sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
