Täydentävien ehtojen valvontaan runsaasti uusia tarkastuskohteita
jukka pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoKotieläintiloille on tulossa vuodenvaihteessa lisää täydentävien ehtojen valvontakohteita eli indikaattoreita. Jatkossa kotieläintiloilla täydentävien ehtojen valvonnoissa käydään läpi lähes koko tuotantoeläimiä koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja tarkastetaan, että tila noudattaa niitä.
Indikaattoreita lisätään EU:n komission vaatimuksesta, kertoo ylitarkastaja Taina Mikkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Komission tänä vuonna tekemässä tarkastuksessa todettiin, että täydentävien ehtojen tarkastukset eivät ole Suomessa olleet riittävän kattavat.
Kyse ei ole Mikkosen mukaan ensimmäisestä huomautuksesta. Komission vaatimuksesta Suomi on joutunut lisäämään indikaattoreita useaan otteeseen aiemminkin.
Täydentäviä ehtoja koskeva laki edellyttää eläinten hyvinvoinnin valvontaa tammikuun alusta lähtien. Käytännössä eläinsuojelulain noudattamista aletaan tarkistaa täydentävien ehtojen valvonnoissa myöhemmin keväällä.
Tilan tuotantosuunnasta riippuu, mitä valvontojen laajentaminen yksittäisellä tilalla käytännössä tarkoittaa.
Eniten uusia valvottavia kohteita tulee lammas- ja vuohitiloille sekä niin sanotuille muille tuotantoeläimille, kuten kalkkunoille ja biisoneille. Broilereilla täydentäviä ehtoja aletaan valvoa ensimmäistä kertaa.
”Sen sijaan esimerkiksi sikatiloilla indikaattorit kattavat jo nykyisellään eläinsuojelulain vaatimukset niin hyvin, ettei kovin suuria muutoksia ole tulossa.”
Miten muutokseen sitten pitäisi tilalla valmistautua?
Hyvä apuväline on Mikkosen mukaan Eviran nettisivuilla julkaistut eläinlajikohtaiset valvontapöytäkirjat otantaperusteiseen eläinsuojeluvalvontaan.
Otantaan perustuvissa eläinsuojeluvalvonnoissa käydään läpi eläinsuojelulain noudattaminen kokonaisuudessaan eli hieman laajemmin kuin täydentävien ehtojen valvonnoissa.
”Kun valvontapöytäkirjan mukaan arvioi oman tilansa ja kaikki on sen mukaan kunnossa, voi olla varma siitä, ettei täydentävien ehtojen valvonnassakaan havaita puutteita.”
Myös MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala kehottaa viljelijöitä pikaisesti perehtymään täydentävien ehtojen vaatimuksiin.
Hän pelkää, että valvontojen laajentaminen johtaa tiloilla samanlaiseen katastrofiin kuin nautapalkkion ehdoissa tapahtunut muutos (MT 16.12.).
Huonon tiedottamisen takia takaisin perittävät summat nousivat monilla tiloilla kymmeniin tuhansiin euroihin.
Tiedossa on tapaus, jossa takaisinperintä on ollut jopa yli satatuhatta euroa.
Täydentävissä ehdoissa ansakuoppaa syventää se, että ehtojen noudattamisessa havaitusta puutteesta määrättävä sanktio kohdistuu kaikkiin niihin tukiin, joiden saaminen edellyttää tilalta täydentävien ehtojen noudattamista.
Toisin sanoen lähes kaikkiin tukiin.
Takaisinperinnät voivat olla kymmeniä tuhansia euroja tilaa kohti.
MTK:n kotieläinasiamies Jukka Markkanen syyttää suomalaisia virkamiehiä siitä, että täällä viljelijät joutuvat noudattamaan tiukempia ehtoja kuin monet muut EU-maiden viljelijät.
”Kyse on täysin kotikutoisesta vyyhdistä. Nyt ei voida mennä EU:n selän taakse ja sanoa, että vaatimukset tulevat sieltä.”
Vaikka EU:n komissio edellyttää tiettyjen asioiden tarkastamista täydentävien ehtojen valvonnoissa, Markkasen mukaan Suomi on itse määritellyt kansallisen toteutuksen.
Esimerkiksi Saksassa käytössä on eri indikaattorit ja valvonta paljon kevyempi, hän vertaa.
Mikkonen ei hyväksy tätä väitettä. Hänen mukaansa täydentäviä ehtoja koskevat säädökset ovat samat koko EU:ssa.
”Jos valvonta jossain maassa on väljempi, komissio ei todennäköisesti ole tarkastanut siellä valvontoja pitkään aikaan.”
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
