Toukokuu harvinaisen sateinen: Itä-Suomessa märkyys hidasti pellolle pääsyä, etelässä mansikka kukkii ja kevätviljat kukoistavat

Jari Ahlholmin tilalla Kärsämäen Ritomäellä päästiin kylvämään poutasäässä juuri ennen sateen tuloa herne-kaura-timotei-apilaseosta yhdeksän hehtaarin alalle. Juha Ruotsalainen (kuvassa) tuli kylvötöihin avuksi. Kuva: Pekka Fali

Aurinkovoiteelle on tällä viikolla käyttöä monin paikoin. Takana on kuitenkin harvinaisen sateinen toukokuu, kertoo ProAgria-keskusten liiton kasvutilannekatsaus.

Runsaimmin satoi maan keski- ja itäosissa sekä Etelä-Lapissa, missä kuukauden sademäärät olivat yli kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden.

Maan itä- ja pohjoisosissa sää on ollut kylvöjen loppuunsaattamisen kannalta haasteellinen: pellolle pääsyä ovat hidastaneet sateet, viileä sää ja märkyys.

Kevättöiden eteneminen ja kasvustojen kehitys onkin idässä viikon jäljessä keskimääräisestä.

Kylvöjen venymisen vuoksi kylvösuunnitelmia on jouduttu jonkin verran muuttamaan: kauran ja kevätvehnän tilalle on vaihdettu ohraa sekä kevätviljojen tilalle nurmea.

Lisäksi myöhäisiä viljalajikkeita on vaihdettu aikaisiin lajikkeisiin.

Nurmien kasvulle sateet ovat toisaalta antaneet potkua. Ne ovat nyt hyvässä vauhdissa.

Etelä-Suomessa kasvukautta edetään etunojassa.

Kasvustojen kehitys on viikosta kahteen keskimääräistä tahtia edellä, Pro Agrian asiantuntijat arvioivat.

Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljat ovat jo ehtineet pensomisvaiheeseen ja kasvustot ovat reheviä.

Ruiskasvustot ovat tähkällä ja syysvehnä lippulehtivaiheessa. Mansikan kukintakin on kääntymässä harson alla lopuilleen. Avomaalla aikaisten mansikkalajikkeiden kukinta on alkanut.

Kaalien satokausi käynnistyy viikon kuluessa ja jäävuorisalaatin korjuuseen päästään näillä näkymin ensi viikolla.

Säilörehun korjuuta aloitellaan Etelä-Suomessa tällä viikolla. Ennustetut helteet kirittävät korjuutta, sillä kuumassa säilörehun ruokinnallinen laatu heikkenee nopeasti.

Ensi viikolla korjuupuuhiin päästään maan keski- ja pohjoisosissa.

Säilörehun satonäkymät vaihtelevat tavanomaisesta hyvään. Osassa Pohjois-Savoa nurmet ovat tosin tavanomaista heikompia. Muun muassa Varsinais-Suomessa uusissa nurmissa näkyvät myös edelleen viime kesän kuivuuden vaikutukset.

Laidunkausi alkoi toukokuun puolivälin jälkeen suuressa osassa maata. Maan etelä- ja keskiosissa laidunnurmet ovat nyt hyvässä kasvussa.

Maan pohjoisosissa laidunkausi on juuri käynnistynyt tai käynnistymässä.

Kevätviljat ovat orastuneet hyvin tai erinomaisesti suurimmassa osassa maata.

Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan koko maassa vähintään tyydyttäväksi, Hämeessä jopa erinomaiseksi.

Ainoa poikkeus on Etelä-Karjala, jossa on jonkin verran tavanomaista heikompia ruiskasvustoja.

Entäpä marjat ja omenat? Kasvihuoneissa ja tunneleissa kypsyneitä mansikoita päästiin maistelemaan viime viikolla kevätjuhlissa.

Harsolla suojatuista mansikkakasvustoissa ensimmäisten mansikoiden arvioidaan kypsyvän parin viikon sisällä. Satomäärien arvioidaan kasvavan hiljalleen juhannusta kohden.

Etelä- ja Keski-Suomessa herukoiden kukinta on pian päättymässä. Aikaisten sekä syysomenoiden kukinta on runsaimmillaan.

Sään oikullisuudesta huolimatta pölyttäviä hyönteisiä on ollut hyvin liikkeellä ja pölytystuloksen arvioidaankin olevan hyvä kaikilla marjakasveilla ja omenalla.

Ihan kaikessa Etelä-Suomi ei kuitenkaan ole muuta maata edellä: marjojen ja omenoiden pölytystulos on jäänyt välttäväksi.