Uudistavan viljelyn periaatteissa suuret erot yritysten välillä – vertailun häntäpäässä Yara, Fazer, Raisio ja Valio
Yara, Fazer, Raisio ja Valio eivät menestyneet, kun niiden kriteereitä tarkasteltiin opinnäytetyössä.
Hyvinvoiva maaperä tuo ruokaturvaa, vähentää tuotantopanosten tarvetta ja hillitsee ilmastonmuutosta. Kuva: Kari SalonenUudistavan viljelyn kriteerit vaihtelevat huomattavasti ruoka-alan eri yrityksillä, selviää agrologi AMK Janne Niirasen Savonia-ammattikorkeakouluun tekemästä opinnäytetyöstä.
Uudistavalle viljelylle ei vielä ole virallisia standardeja eikä sertifikaatteja. Jokainen toimija määrittelee termin itse.
”Yleensä puhutaan maan kasvukunnon parantamisesta, luonnon monimuotoisuudesta ja toimivasta vesitaloudesta. Konkreettiset tavoitteet ovat eri toimijoilla kuitenkin hyvin erilaiset”, Savonian verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa sanotaan.
Osalla organisaatioista uudistavan viljelyn kriteeristö on viiden kohdan mittainen lista, osalla yli kahdenkymmenen.
Osassa kriteeristöjä on tarkat raja-arvot mitattaville asioille, osassa vain kehotuksia ”pyrkiä parempaan” tai ”vähentää”.
Periaate ilman mittaria tai raja-arvoa voi jäädä pelkäksi kauniiksi ajatukseksi tai olla pahimmillaan viherpesua, Niiranen toteaa Savonian verkkosivuilla.
Häntäpäässä olivat Yara, Fazer ja Raisio, ja BSAG-vertailussa myös Valio. Näitä yhdisti lyhyt kriteeristö ja mittareiden ja raja-arvojen lähes täydellinen puuttuminen.
Uudistavan viljelyn kriteerien vertaileminen on ollut haastavaa.
”Osa toimijoista on avoimia ja kriteerit löytyvät verkosta parilla klikkauksella. Toisilla ne ovat salassa pidettäviä sopimustietoa, joita kumppanitkin saavat vain allekirjoituksen jälkeen”, Niiranen kertoo.
Opinnäytetyössä on käsitelty vain julkisesti saatavilla olevat kriteeristöt, jotta tulokset voidaan julkaista avoimesti.
Vertailun kärkeen nousivat Regenagri ja Danone. Molemmilla on laaja kriteeristö: Danonella 24 kohtaa, Regenagrilla 20, ja lähes jokaiselle kriteerille on mittari ja kolmiportainen raja-arvo.
Häntäpäässä olivat Yara, Fazer ja Raisio, ja BSAG-vertailussa myös Valio. Näitä yhdisti lyhyt kriteeristö ja mittareiden ja raja-arvojen lähes täydellinen puuttuminen, Savonian verkkosivuilla kerrotaan.
”Monessa kohdassa luki vain, että jotakin ’suositaan’ tai ’pyritään vähentämään’. Tällaiset ilmaukset eivät vielä takaa mitään konkreettista muutosta viljelytoimiin.”
”Mitä selkeämmin kriteeristöt ovat saatavilla, sitä helpompi ulkopuolisen on arvioida niiden todellista ohjausvaikutusta.”
Uudistavan viljelyn kasvava suosio on hyvä asia, jos se johtaa oikeisiin tekoihin. Hyvinvoiva maaperä tuo ruokaturvaa, vähentää tuotantopanosten tarvetta ja hillitsee ilmastonmuutosta toimivan hiilensidonnan kautta, Niiranen toteaa.
”Vaarana on kuitenkin myös päätyä harhaan. Siksi kriteeristöjen eroja pitää voida arvioida.”
Opinnäytetyössä kehitetty työkalu ei ratkaise ongelmaa, mutta se tekee erot näkyviksi ja antaa mahdollisuuden arvioida, mitkä toimijat edistävät ekosysteemien tilaa, Savonian tiedotteessa sanotaan.
”Mitä selkeämmin kriteeristöt ovat saatavilla, sitä helpompi ulkopuolisen on arvioida niiden todellista ohjausvaikutusta. Tämä lisää luottamusta toimijaa ja tavoitteita kohtaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
